torstai 30. marraskuuta 2017

Lasikuistin talvimetsä

Olen laittanut vielä hyvin vähän mitään jouluisia tai talvisia sisustusjuttuja esiin jollei valoja lasketa mukaan. Lasikuistin talvi-ilme on tänä vuonna erilainen, perinteisen lasikuistin kuusen alle on muotoutumassa talvinen metsä tonttuineen.
Kuusi on vähän laitapuoli. Lasikuistin kuusi haetaan aina ojanpohjalta missä ne kasvavat miten sattuu. Pienen kuusenjalan olen löytänyt joskus kirpparilta. Lasikuistilla kuusi ei tarvitse edes vettä, kunhan pysyy pystyssä. Tallilyhdyssä on kynttilä palamassa lähinnä viikonloppuisin.
Koska kohta on joulu, on kaikki metsän väki sulassa sovussa. Saunatonttu on uskaltanut lähteä pois saunalta, olot kävivät liian kuumaksi ja tontun jalusta halkesi. Kettu on vanha tuttu, se on muuttanut lasikuistille Tallinnasta. Pupun olen joskus ostanut pojalle tuliaiseksi, vähän reppana se on, tuntee itsensä hylätyksi ja ketun seura arveluttaa. Kunhan kaivan joulukoristelaatikon esiin, tulee metsään lisää väkeä ja tarinoita.

16 kommenttia:

  1. Ihana idea! Vaikka ei olisi lapsiakaan lähipiirissä, sadut kuuluvat joulunaikaan ja tekevät hyvää myös meille aikuisille. Mutta ennenkaikkea mummolassa täytyy olla satumaista. P.S. Mä luen joka joulu itselleni tietyt sadut. Ei haittaa vaikka lapset ovat kasvaneet satuiän ohi.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Satuja pitää olla aikuistenkin maailmassa, tuovat hyvää mieltä ja muistoja. Ja tietysti mummin luona pitää olla yllätyksiä lapsille.

      Poista
  2. Talvimetsä ja sen asukkaat. Hienoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohta on uutta kuvattavaa talvimetsässä, poika teki sinne jo nuotion eläimiä lämmittämään.

      Poista
  3. Sonki mukava rakentaa pikkuhilijaa ja lisätä jouluusemmat jutut myähemmi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, kun ei tee liian jouluista niin kaikki voi olla kevääseen saakka.

      Poista
  4. Onpas kodikkaan näköistä lasikuistilla! Ja ihastelin tuota edellisen postauksen peiliä: Meilläkin on museon puolella miltei samanlainen. Se on jälkikäteen maalattu rumaksi, mutta tiedätkö, minkä värisiä ne yleensä olivat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun molemmat piianpeilit on alunperin petsattu pähkinänruskeiksi mutta olen nähnyt myös vaaleita peilejä, riippuu varmaan millä vuosikymmenellä peili on tehty. Yhden olen tavannut joka oli ihan käsittelemätön.

      Poista
  5. Onpas ihana metsä 😍 Meillä on tuo sisälle tuotava kuusikin aina vähän raasku. Mutta se on niin lyhyen aikaa, ettei minua haittaa ja sopii tyyliin. Tuo kyllä näyttää ihan hyvältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Ei minuakaan haittaa raaskut kuuset, ne ikään kuin kuuluu asiaan suomalaisena kuusina.

      Poista
  6. Kivan metsän olet kotiisi laittanut. Metsäneläimiä siinä on myös - ne ovat ihania. Noita saa sitten monta sukupolvea käydä ihastelemassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. lapsenlapset eivät ole vielä nähneet metsää, toivottavasti ovat yhtä innostuneita kuin mumminsa.

      Poista
  7. Aivan ihana idea! Saako sitä lainata jos vaikka minäkin innostuisin kuistille jonkinlaisen joulujutun väsäämään?

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)