tiistai 1. elokuuta 2017

Ukraina, häät

Pääkohteemme Ukrainan vierailulla oli sisareni häät. Niihin päästäksemme matkasimme sisareni järjestämällä minibussilla 200km Kiovasta etelään kaupunkiin nimeltä Uman. Umanissa majoituimme pieneen hotelliin joka oli vain meidän suomalaisten käytössä. Ihan hyvä niin, mukana oli 6 kouluikäistä lasta joten menoa ja vauhtia riitti.
 Ukrainassa perinteiset häät kestävät useamman päivän. Juhlinta alkoi perjantaina naisten ja miesten illalla. Juhlissa oli laulamassa ja soittamassa perinnemuusikoita. Perinteiset laulut olivat tärkeä osa juhlaa, niitä kuulimme aina kun jossain tapahtui jotain.
 Myös lapset oli puettu kansanasuihin, heiltä kävi tanssi ja laulu luonnostaan.
 Hääleivällä oli tärkeä rooli. Iso leipä kiersi koko ajan häiden mukana. Isäni, eli morsiamen isä vaihtoi toisena päivänä leipiä sulhasen kanssa. Ihan kaikkien rituaalien ja seremonioiden merkitystä emme ymmärtäneet koska kaikki tapahtui pääosin Ukrainaksi.
 Sisareni puettiin perinteisen pukuun perinteisin menoin laulajanaisten laulaessa koko ajan taustalla. Samaan aikaan ulkona miehet hakivat kirsikkapuusta oksan jonka sulhanen yhdessä puhemiehen kanssa toi morsiamelle. Sen jälkeen laulajanaiset koristelivat oksan nauhoin ja erilaisin symbolein. Ja koko ajan lauloivat taustalla lauluja jotka kertovat elämästä, morsiamesta, sulhasesta, heidän vanhemmistaan yms.

Tämän jälkeen nautittiin asiaankuuluvasti muutama snapsi vodkaa. Tai jotain sinnepäin olevaa juomaa, kotitekoista se oli oli. Suomalainen sanoisi pontikaksi. Kun lasi lykättiin käteen ei kehdannut olla juomatta vaikka tiukkaa teki. Näiden menojen jälkeen morsian ja laulajanaiset saivat kengät jalkaansa. Juhlaväki saatteli morsiusparin juhlateltalle jossa heitä sai kuvata ja onnitella. Sen jälkeen oli vuorossa kevyttä  perinteistä ruokaa iltapalaksi, kaalikeittoa, perunatäytteisiä pastatyynyjä ja lihatäytteisiä kääryleitä. Ja juoma tietysti virtasi koko ajan. Me lapselliset ihmiset poistuimme puolenyön aikoihin hotelliimme nukkumaan. Lauantain ohjelma alkoi meidän osalta jo kello kahdeksan jälkeen aamulla, Umanilaiseen arkeologiseen museoon tutustumisella.
 Lauantaina juhlat jatkuivat. Bussimme kuljetti meidät kylään jossa juhlat pidettiin. Jäimme kyydistä pois tienristeyksestä josta lähti kulkue hääpaikalle. Ja tietysti laulun ja musiikin saattelemana. Kävelimme pienten omakotitalojen ohi, lähes jokaisesta talosta oli vanhempaa väkeä seuraamassa kulkuetta ja vilkuttamassa.

Ja musiikki jatkui. Odottelimme hetken että morsian saatiin puettua valmiiksi ennen seuraavan osuuden alkamista. Odottaessa yritin kuvata mahdollisimman paljon, hankalaa koska unohdin kameran kotiin. Piti pärjätä vain kännykällä.
 Juhlateltta oli koristeltu hienoksi. Me suomalaiset istuimme omassa ryhmässä, hyvä sekin ihan jo lasten takia, vaikka 10 ja 11 vuotiaat pojat saivatkin kehuja erinomaisesta englanninkielen taidostaan.
 Ohjelma jatkui morsiamen ostamisella. Sulhanen tuli paikalle puhemiehen, juomien ja rahan kanssa. Tarjosi ensin vähän jolloin sai vain koiran. Toisella kerralla morsiammeksi pukeutuneen miehen kuten myös kolmannella kerralla. Vasta neljännellä kerralla oli summa riittävä oikean morsiamen ostamiseksi. Tämä tapahtui kuvannoillisesti, oikeasti ketään ei ostettu. Osa ostotapahtumasta oli ulkona ja osa kuvan häähuoneessa jossa oli hääleivät ja perjantaina koristeltu kirsikkapuun oksa.
 Tämän jälkeen kävelimme kulkueena talon kiertäen juhlateltalle jossa alkoi syöminen ja juominen. Sekä tietysti soitto ja laulu. Ja maljojen nosto.
 Vaikkakin minun osalta maljat olivat umanilaista sitruslimonadia joka oli taivaallisen hyvää. Yleensä en edes juo limonadia mutta tätä join, monta pullollista.
 Hääkakku oli perinteinen ukrainalainen hääkakku joka kuvastaa ukrainalaista kylää. Koristelultaan vastaa suomalaisittain ehkä enemmän lastenjuhlien kakkua. Kun silmä tottui niin oikeastaan tämähän on kaunis lukuisine yksityiskohtineen.
 Sulhanen ja morsian, samaa näkyä löytyy ihan selvästi.
 Häämenu oli sekä perinteistä ukrainalaista ruokaa että ruokaa maailman eri kolkista. Söimme mm. intialaista tandoorikanaa, kaalikääryleitä, lihapullia, kalaa taikinakuoressa ja porsaan lihaa. Oli perunaa eri muodossa, kasviksia kuten munakoisoa ja kesäkurpitsaa. Salaatteja ja leipää. Ruoka oli hyvää, erityisesti kalasta pidin. Jälkiruokana kuvan kakkua, hedelmäpiirakkaa, muffinseja ja suomalaisia konvehteja. Eikä sovi unohtaa alkupalojen kasviksia, makkaroita ja lihoja.
Häälahjaksi veimme Suomesta Finlaysonin pyyhkeitä. Suomesta tuli myös rakkaus-muumimukit. Itse ihastelin tätä perinteistä puista rasiaa jonka hääpari sai lahjaksi.

Mutta kuten kaikki kiva loppuu lian nopeasti oli meidän jätettävä juhlat säälliseen aikaan eli kahden maissa yöllä. Sunnuntaina oli luvassa pitkä kotimatka. Jäähyväiset oli haikeat. En tiedä milloin näen siskoni seuraavan kerran, siihen voi mennä vuosia.

Ja tähän loppuun ehkä on hyvä selventää näitä sukulaisuusasioita. Toinen sisaristani on syntyjään ukrainalainen, meillä on yhteinen isä. Siskoni asuu Saksassa ja meni naimisiin saksalaisen miehen kanssa. Mutta he halusivat pitää juhlat Ukrainassa, talossa jonka hankkivat siskoni lapsuuden kylästä. Meitä vieraita taisi olla useampaa kansalaisuutta, kolmelta mantereelta. Osa sukua ja osa ystäviä.

Nyt kun Ukraina on kerran koettu on sinne helpompi mennä takaisin. Ja se on vakaa aikomuksemme.

24 kommenttia:

  1. Voi mieletön, miten eksoottiset elämyshäät! Hienoja pukuja ja perinteitä. Onnea sisarellesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän niitä häitä voi eksoottisiksi sanoa. Juhlissa naurettiin että meidän suomalaisten häät vastaa ehkä ukrainalaisia hautajaisia, niin erilaista oli juhlinta. Kannatti ehdottomasti lähteä vaikka hetki mietittiin kun kutsu tuli.

      Poista
  2. Wautsi, mikä matka! Aivan takuulla muistaa nua häät :) Onneksi viälä johonaki vaalitahan vanahoja perinteetä, aivanku aikahyppy jonnekki kauvas menneesyytehe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli niitä vain kerran elämässä kokemuksia joista on paljon kerrottavaa tuleville polville. Oli hienoa nähdä perinteiset ukrainalaiset häät.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Niin oli, olen onnellinen että sain kokea ne.

      Poista
  4. Ihanat häät ja oli mukava olla näin mukana menossa. Kiitos sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan tämä ihan pakko jakaa lukijoiden kesken :)

      Poista
  5. Todella mielenkiintoinen tarina ja ihanan värikkäät häät. Kiitos kun jaoit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon näimme ja koimme, blogiin sai siitä vain murto-osan.

      Poista
  6. Olipa ihana postaus!
    Tosi mielenkiintoinen. Äkkisiltään kakku tosiaan vaikuttaa suomalaisittain lastenkakulta, mutta siinähän on tosiaan kaikkea ihanan sympaattista elämään kuuluvaa juttua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kakku kuvaa hyvin elämää ja tosiaan kuin pieni kylä Ukrainasta.

      Poista
  7. Vau! Tuollaiset häät ovat suorastaan elämys. Ihanaa, että pääsitte isolla porukalla paikalle. Toivottavasti näette siskosi kanssa nopeammin kuin vuosien päästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli elämys. Ja varmasti myös lapsille, nuorin heistä oli 6-vuotias ja vanhin 14-vuotias. Iso porukka vaatii hermoja liikkuessa mutta kyllä sen kesti. Siskoa soisin tapaavani useammin.

      Poista
  8. Voi hyvänen aika sentään, mihin olet päässyt! Siis niin uskomatonta! Ihanaa tuollainen vanhojen tapojen ja perinteiden kunnioittaminen, tarjoilut tehdään ja juhlapaikat laitetaan. Kyllä oli hyvä, että lähditte. Eikä ollenkaan haittaisi, jos puhelimestasi löytyisi lisää kuvia matkan varrelta.
    Toivotan siskosi elämään kaikkea hyvää ja kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvia on ja saatan laittaa vielä lisää. Ja silti tuntuu että olisi pitänyt kuvata enemmän, Ukraina on niin vastakohtien maa. Ja todella olen onnekas kun sain kokea kaiken tämän. On mitä muistella vanhana.

      Poista
  9. Siskosi häät ovat varmasti olleet upea elämys! Kiitos, kun jaoit erilaisen hääjuhlan täällä myös meidän kanssamme! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli elämys, erilaiset mutta upeat juhlat.

      Poista
  10. Mahtava elämys, oi jospa oisin saanut olla mukana :) Visuaalisestikin hurjan kiinnostavaa kaikkine traditioineen. Minusta kakku on hurjan hieno kaikkine yksityiskohtineen ja nuo hääleivät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koko Ukraina oli ensikertalaiselle visuaalista ähkyä. Ihan liian paljon nähtävää ja koettavaa. Silmä huomasi yksityiskohtia toistensa perään.

      Poista
  11. Olipa siistit häät ☺ Niin paljon perinteitä ja kiemuroita, että hyvä jos oasisi itse puoliakaan. Pontikka kuulosti hauskalle, tiukkaa olisi tehnyt minullakin. Kakku oli kyllä upea vaikka tosiaan lastenjuhlakakku tuli ekana siitä minullekin mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja luulen että osa kiemuroista meni meiltä ihan ohi koska emme ymmärtäneet kieltä. Pitäisiköhän alkaa opetella ukrainaa? Pontikka oli melkoisen tiukan makuista vaikka taisi olla laimennettua.

      Poista
  12. Kiitos mukavasta postauksesta ja mahtavista kuvista.
    Kiva oli nähdä miten häitä vietetään muualla kuin Suomessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä olivat elämäni toiset häät ulkomaille. Edelliset koin 1990-luvulla Etelä-Afrikassa. Hienoja häitä molemmat.

      Poista

Kiitos kommenteista :)