sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Pienimuotoinen järkytys

Ostin taimialesta 'Tähtitorninkatu'-ruusun tarkoituksena istuttaa se arboretumin kakkososaan. Kasattuani istuttamiseen tarvittavat välineet kottikärryihin sainkin idean laittaa ruusun ussurinpäärynän viereen kivimuurin taakse. Mikä onni idea olikaan, sillä muuten en olisi kokenut pienimuotoista järkytystä. Ensin luulin miehen kolhaisseen omenapuuta ruohonleikkurilla, sitten huomasin toisen puun. Ei peijakas, jänikset olivat käyneet syömässä kahden nuoren puun runkoa. Toista enemmän ja toista vähemmän. Onneksi ei sentään rungon ympäri joten toiveita on hengissä selviämisestä. Ikinä ennen ei ole runkoihin koskettu näin aikaisin syksyllä!
 Siihen jäi kaikki muut suunnitellut puutarhatyöt ja aloin verkottaa puita. Ensin runkosuoja ja sitten verkko ympärille. Tuosta jos joku läpi menee niin on aika Houdini. Puu on 'Ananaskaneli' enkä haluaisi sitä menettää, lajiketta näkee aika harvoin myynnissä. Illan aikana ehdin verkottaa kaikki alapihan puut ja pensaat, jäi vielä kymmenien verkkojen työ ensi viikolla tehtäväksi.
 Ussurinpäärynä on saanut hitusen syysväriä. Puusta paleltui latva viime talvena mutta se ei haittaa, araksi tiesinkin jo ostaessa, pääasia ettei kuollut kokonaan pois.
 Vadelmista leikkasin viikko sitten marjoneet versot pois. Samalla leikkasin pienimmät tämän vuoden kasvustot pois. Aika hääppöiseksi jäi loput versot, syynä on kuiva kesä. Ensi vuonna on turha odotella näistä keltaisista vadelmista mitään huippusatoa. Rivien välissä on levitetynä edellisen postauksen purusäkki. Tein kesällä mielenkiintoisen huomion. Levitin keväällä samaa purua koko punaisille vadelmille ja niissä ei ollut sen jälkeen yhtään kotiloa. Keltaisissa oli oksasilppua ja kotiloita löytyi. Epäilen etteivät kotilot tykkää purusta sillä se on täynnä gerbiilien silppuamaa pahvia. Pahvi tekee purusta höttöisen ja vaikean liikkua kotiloille.
 Verkkojen paikoilleen virittelyn jälkeen ehdin ottaa kuvan syksyisestä kasvimaasta viimeisissä auringonsäteissä. Porkkanaa on maassa vielä muutama rivi. Niitä ei ole kiire nostaa, pärjäävät kasvimaalla pakkasiin saakka. Herneet olin suunnitellut ottaa pois, sekin jäi tekemättä verkkojen laittamisen takia.
Viimeisenä kuva ihanasta valkoisesta kyläkurjenpolvesta jonka taimen olen saanut ystävältä. Sen kukat huomattuani lievittyi harmitus jänisten syömistä omenapuista. Eiköhän puut selviä kun sain verkot ajoissa paikoilleen eikä niitä päästä syömään lisää.

16 kommenttia:

  1. Onpa jänikset nopeina - ruokaahan on yllinkyllin muuallakin. Ettäs kehtaavat tulla uteliain hampain puutarhaasi! Meillä näyttäisi myyrävuosi turhan runsaalle, joten verkotusten kanssa saa tänä syksynä olla ahkerana. Viime syksynä ei ollutkaan yhtään myyriä, joten vähällä pääsi suojausten kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myyrät ei ole meillä ongelma kissojen takia, tuovat useamman päivässä näytille ja sitten syövät pois. Silloin kun muutettiin tänne niin vesimyyrät olivat paha ongelma mutta nykyään niitä ei näe lainkaan. Ihmettelin itsekin miksi olivat tulleet puutarhana syömään kun ruokaa on vielä vaikka kuinka paljon. Olisivat mieluummin syöneet kesäkurpitsoja laatikoista.

      Poista
  2. Minulla on hyviä kokemuksia tuorekelmun käytöstä rungon vioituksissa. Kelmua vain tiiviisti muutama kierros rungon ympärille, jolloin se ei pääse kuivumaan. Ajan kanssa puu kasvattaa uuden kalluksen vahingoittuneeseen pintaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuorekelmua olen käyttänyt minäkin, ja niintä ja puuvahaa. Puu selviää kunhan runko ei ole ympäriinsä syöty.

      Poista
  3. Nytkö ne jänikset jo tunkevat hedelmäpuiden kimppuun!? Pahus vieköön! Onneksi eivät rungon ympäri vielä jyrsineet. Meillä on verkkojen osto edessä, sillä luumupuiden oksat ovat sen verran matalalla ja kasvaneet kesän aikana sivuille päin niin valtavasti, etteivät entiset verkot riitä millään. Toivottavasti ei tule niin runsaslumista talvea mitä viime talvi oli; olisi ihan mukava, että 150-senttinen verkko riittäisi pitämään puut suojassa. Hyvää alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näköjään ovat jo liikkeellä, harvinaisen aikaisin. Minä karsin luumupuista elokuussa alimpia oksia pois jotta saan verkot paremmin paikoilleen, osa oksista on vaaravyöhykkeessä mutta se ei ole katastrofi jos oksaa napsaisevat, kunhan runko saa olla rauhassa.

      Poista
  4. Onneksi huamasit! Ei keriinny tapahtumahan katastrooffia. Kivasti kurijenpolovi pukkaa uutta kukkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen olin valmis tilaamaan kolmemetrisen sähköaidan tontin reunalle. Tänään on jo mieli rauhoittunut, ei näitä voi kokonaan välttää tai sitten tosiaan pitää olla kunnon aita tai verkot ympäri vuoden. Onneksi katastrofi vältettiin. Moni kurjenpolvi kukkii uudestaan tänä vuonna.

      Poista
  5. Mokomat jänikset, söisivät nyt jotain ihan muuta. Onneksi huomasit, ja kerkisit suojauspuuhiin. Teillä näyttää ihanalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pellolla ja metsässä on ruokaa vaikka kuinka mutta pitää tulla puutarhaa syömään, en käsitä. Eilen oli taas ylisiistiä kun nurmikko leikattiin.

      Poista
  6. Oho. Puputhan olivat aikaisin liikkeellä!

    VastaaPoista
  7. Hui, onneksi huomasit tuhot.
    Ihana tuo kuva kasvimaalta, niin kaunis maalaismaisema, avaraa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi huomasin. Avaraa on, siihen on kaksijakoinen suhde, toivon puiden kasvavan mutta avaruus saisi säilyä.

      Poista
  8. Jo nytkö alkaa olla talvisuojausten aika, vai lienevätkö puput erehtyneet kuukaudesta! Tosi harmi, jos joku metsän elävä ehtii arvokkaat puuntaimet pistelemään poskeensa. kaippa se on noihin suojauspuuhiin itsekin ryhdyttävä, hyvä, kun varoitit.

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)