perjantai 11. marraskuuta 2016

Puutarhahaaveita

Rauha ja talvi on laskeutunut puutarhaan. On hyvä hetki miettiä niin mennyttä kesää kuin tulevaa kesää. Menneen kesän haaveet ovet menneen kesän juttuja mutta ensi vuoden haaveet ovat vielä vaaleanpunaista hattaraa omassa mielessä. Realistisia ja vähemmän realistisia, molempia pitää olla. Yltiöpäisiä, mielettömiä. Pieniä, toteuttamiskelpoisia.
 Suurin haave on uusi iso kasvihuone. Sen eteen tein kyllä menneenä kesänä liian laiskasti töitä. Tiilikasa on nyt lumen alla samassa tilassa kuin kuvassa. Ei riittänyt aika enempään tiilien putsaamiseen. Sain vain vaivaiset kolme pino aikaiseksi. Syytän itseni lisäksi kuivaa syksyä. Fakta on se, että laasti irtoaa paremmin märkänä kuin kuivana.
 Lisää liljoja, ehdoton ykkösjuttu ensi kesän hankinnoissa. Mahtavia syyskukkijoita ja niistä minulla on selkeästi pulaa. Ei ehkä ihan niin pinkkejä kuin kuvan "Arbatax" mutta värikkäitä haluan. Ei mitään liian mietoa tai pliisua. Liljoihin liittyy haave päästä ensikin keväänä Türin kukkamarkkinoille toukokuussa. Sieltä ostaisin liljan poikineen.
 Maksaruohoja on saatava lisää, kaiken värisinä ja kokoisina. Ihan kokeiluksi ja myös varmoja kukkijoita. Ehkä tässäkin voisi kääntyä Türin puoleen kotimaisten taimitarhojen lisäksi. Tässä kohtaa on hyvä haaveilla että puutarhassa on tilaa kaikille uusille haavehankinnoille.
 Ensi kesänä arboretumin kivipuro on saatava rikkaruohottomaksi. Kun kerran kaksinkertainen kangas ei auta niin otan käyttöön myrkyt vaikka haluan välttää niitä viimeiseen saakka. Ihan ensimmäiseksi keväällä tulen kuitenkin kokeilemaan jonkinlaista sitruunahapon/etikan/kuuman veden seosta. Jos se ei auta niin sitten perään pahempia aineita. Keltajapaninangervorivin haaveilen olevan ensi kesänä iso ja tuuhea.
 Lempilapseni puutarhassa, luumulehdon, soisin olevan vihdoin ja viimein kasvien osalta valmis. Haaveeksi jää jos talvivaurioita tulee. Eikä viime kesänä istutetut taimet ole vielä täydessä loistossa vaikka kuinka kävisi tuuri. Yhteen laatikkoon haaveilen kokeilevani taas sipulien siemenistutusta. Viime kesänä onnistui erinomaisen hyvin.
Puutarhan uusi alue, rinnepuutarha. Sen suhteen pihisen ja puhisen. Vuohenputken hävitys saa näkemään punaista ja vuodattamaan hikeä ja verta. Tämänkin kanssa loppui aika kesken. Aikatauluttomuudesta on hyötyä, saa olla valmista vaikka vasta viiden vuoden päästä. En istuttanut edes sipulikukkia alueelle kun en vielä tarkkaan tiedä miten kivimuuri ja istutusalueet muotoutuu. Puumaja saanee lähtöpassit ja tilalle jotain varjossa viihtyvää köynnöstä. Paikka on hankala, melkoisen kuiva. Keväällä auringossa ja puiden lehtiaikaan varjossa. Mietin jo yltiöpäistä suunnitelmaa miten tähän johdetaan päärakennuksen katolta sadevedet ja näin kastelu hoituisi itsestään. Pitää puhua asiasta sopivalla hetkellä perheen pellepelottomalle, ehkä ratkaisu löytyy.

Mitä haaveita teillä lukijoilla on?

20 kommenttia:

  1. Kivoja haaveita. Muutama sama haave minullakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistelisin että liljat oli sinullakin. Ne ovat yllättävän helppohoitoisia ja kestäviä.

      Poista
  2. Oi, mikä unelmien tiilikasa! Vaikka sen putsaaminen on kyllä varmasti rankkaa työtä.
    Ihana, kun monessa blogissa on vähän samanlaisia haavepostauksia. Nyt onkin hyvä aika summata mennyttä ja miettiä tulevaa. Taidampa tehdä minäkin joku päivä samoin. Saa omatkin ajatuksensa järjestykseen.
    Kasvihuone minullakin olisi haaveissa ja tänään sain päähäni yhdestä kuvasta, että haluan sellaisen ajuruohomaton johonkin. Ajuruohoa minulla kyllä on, mutta oikein ison pläntin tuoksumaan johonkin kuivaan kohtaan.
    Onneksi on talvi aikaa haudutella haaveita ja suunnitella toteutusta. Joulun jälkeen blogeissa alkaa olla taas täysi höyry päällä ja unelmat korkealla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä on kuorma-autollinen purkutiiliä. Ihan hirveä homma ja käy käsiin niin paljon ettei voi tehdä kuin pari tuntia kerralla. Siihen nähden kolme pinoa on jo ihan hyvä saavutus. Ajuruohomatto olisi upea ja mikä tuoksu sen kukkiessa.

      Poista
  3. Tiilien putsaukses onki kova homma, huh. Voi olla että nua kivipuron heinät on itäny siämenestä kivien väliihi, eiväkkä oo tullu läpitte. Munki puronpätkäs tuppaa kasvamahan kaikellaasta.
    Kasvihuanehesta haaveelen mäki. Oon haaveellu jo monta vuatta. Vanahoja klasiaki olis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen myös että suurin osa on siemenestä itäneitä. Puron toiselle puolelle istutettiin viime kesänä nurmikko. Kasvihuone on ollut minullakin monivuotinen haave eikä toteudu luultavasti vielä ensi kesänäkään. Lasit alkaa olla minullakin kasassa, muutama pieni ehkä tarvitaan.

      Poista
  4. Miksi et käyttäisi maakosteaabetonia kivien kiinnittämisessä niin ei puskisi rikkaruohoja maasta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Betoni olisi ihan hyvä vaihtoehto mutta se rapautuu ajan kanssa ja on ikävä poistaa siinä vaiheessa. Olen kokeillut kasvimaan lähellä eikä toiminut pidemmän päälle. Meillä routa on savimaan takia kova ja halkoo betonit.

      Poista
  5. Hyviä haaveita. Riittääköhän sinulla vielä kerrottavaa haasteeseen, joka on blogissani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos haasteesta, eiköhän kerrottavaa riitä, ei tässä ollut vielä kaikki haaveet!

      Poista
  6. Mihin tuo kesä meni?? Ihan hirmuisen nopeasti meni ohitse tuo vuodenaika. Katselin vanhasta blogistani kuvia kuinka keväällä teimme terassin ja pystytimme toisen kasvihuoneen; siis ihan, kuin juuri muutama viikko sitten olisimme ne tehneet.
    Vuohenputket ja vesiheinä on meidän pihan todelliset riesat. Niitä pukkaa, vaikka kuinka huolella yrittää kitkeä pois: voi kun istutetut kukkasetkin kasvaisivat yhtä reippaasti. :D
    Mukavaa viikonloppua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesä meni huisin nopeasti. Meillä ei ollut tässä ennen vesiheinää mutta muutama vuosi sitten se löysi jostain tiensä meille. En tykkää siitäkään.

      Poista
  7. Kiva postaus. On hyvä kun on haaveita, menee talvikin sitten sukkelammin. Ihana tuo rinnepaikka. - Mukavaa viikonvaihdetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talvi voisi mennä todella sukkelasti :D

      Poista
  8. IHan samoissa tunnelmissa ollaan täällä :). Taitaa olla niitä yltiöpäiviä suunnitelmia minulla realistisia enemmän ;). Tiilikasa on jo hyvä alku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suunnitelmia pitää olla, pieniä ja isoja, aina niistä jotain jalostuu vaikka ensin ajatus on että ihan pähkähullua.

      Poista
  9. Vitsit, Sinulla on jo kolme tornillista tiiliä. Niistä on hyvä jatkaa ensi kesänä.
    Kesät ja syksyt eivät ole samanlaisia. Eri vuosina eri hommat edistyy erilaista tahtia. Onneksi asiat menevät pääsääntöisesti eteenpäin.
    Haaveissa on ihana elää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuosta on hyvä jatkaa, kolmen tornin lisäksi on jo kaksi tornia tulevan kasvihuoneen paikan lähellä. Mies laski että saattaisi olla jo tiilet koossa sitten kun koko kasa on putsattu. Kesät ja vuodet eivät ole samanlaisia, joskus ehtii enemmän ja joskus vähemmän, sitähän se puutarhaelämä on :)

      Poista
  10. Minä haaveilen, että saisin useat keskeneräiset projektit vietyä loppuun :) Kivienvälirikkiksiin ei auta kuin kitkeminen tai myrkyt. Etikka-fairy-vesi - systeemillä osa rikoista kuolee. Ei tepsi niihin, joilla on paksut varastojuuret.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keskeneräisiä projekteja taitaa riittää aina puutarhassa. Tai vihdoin kun joku on valmis niin haluaakin tehdä toisella lailla.

      Poista

Kiitos kommenteista :)