perjantai 25. marraskuuta 2016

Kinkku vai kissa?

Talouteen on ilmestynyt ensimmäinen kinkkuverkko, onhan se tällä viikolla jo ensimmäinen adventti. Tällä verkolla ei tosin paistaessa tee mitään mutta suojana se toimii hyvin. Kieli ei saa vielä eksyä leikkaushaavalle.
 Alman sterilisaatio sujui hyvin. Vaisumpi Alma on selvästi ollut mutta ei samalla tavoin selkeän vihainen minulle kuten Iines pari vuotta sitten oli. Eniten tilanteesta on ollut hämillään Jalo. Ensin pelotti, sitten tuli uteliaisuus ja sitten halu olla koko ajan emon lähellä. Alma on sietänyt pientä takiaista ihmeen hyvin, nisälle ei päästä mutta muuten yhteiselo sujuu. Yläkuvassa nuuskitaan vielä vähän pökerryksissä olevaa emoa.
 Verkko on jonkin verran häirinnyt Almaa, kerran sai sen puoliksi pois. Suurin tuska on ollut se ettei pääse ulos. Tänäänkin naukui pitkiä aikoja oven edessä kunnes tyytyi kohtaloonsa. Ainakin viikon saa olla vielä sisätiloissa jotta haavalle ei käy huonosti.
Jouluhan on aina myös ystävyyden aikaa. Kissavanhus Aatu on alkanut hyväksyä lauman uutta jäsentä. Tässä yhtenä aamuna Jalo pääsi jopa samalle jogurttikupille Aatun kanssa. Edistystä sekin kun aluksi Aatu ei voinut tulla edes sisälle taloon pentujen takia. Ehkä näistä vielä kaverukset saadaan aikaiseksi.

8 kommenttia:

  1. Alma-reppana :( Toivottavasti toipuu äkkiää :) Hyvä, jos ruakahalut on talles.

    VastaaPoista
  2. Voi, pientä kinkkua. Pikaista paranemista Almalle. Kissat ovat kyllä uskomattomia houdineja. Sää olla aikamoiset peltipukineet moneen kertaan sidottuna ja silti ne saavat itsensä riisuttua. Hassua myös, että kaikenlaisten toimenpiteiden jälkeen puolinukuksissa ainakin ruokakupin ääreen pitää raahautua. Juuso sai keväisen hampaiden rassauksen yhteydessä narkoosin ja vielä kotiin tultaessa se oli aika pökerryksissä. Laitoin sen lämpimään ja rauhalliseen paikkaan toipumaan, mutta sitkeästi se raahautui keittiöön ja torkkui pää raksukupin vieressä. Laitoin sille pyyhkeen alle ja annoin sen heräillä siinä.

    VastaaPoista
  3. Kerran vain se kirpaiseee. Sitten on ohi lopullisesti. Toipumisia toivottelen lämpimästi!

    VastaaPoista
  4. Voi pikkuista kinkkukissaa. On verkko kuitenkin mukavampi kuin kauluri, joita ennen käytettiin. Se, ettei pääse ulkoilemaan on varmasti kova koettelemus, mutta sitä mukavampaa on taas seikkailla pihalla kun haava on parantunut. Aatukin taitaa lopulta leppyä :)

    VastaaPoista
  5. Voi pientä kinkkurullaa! Toivottavasti paranee pian! :)

    VastaaPoista
  6. Voih, voin kuvitella riipaisevan naukumisen! Toivottavasti hän toipuu pian.

    VastaaPoista
  7. Joutuisaa paranemista potilaalle ja hyvää joulunaikaa teidän koko kissaperheelle. Kuten myös ihmisperheelle!

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)