sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Sali

Ai että minusta on aina yhtä hauska kirjoittaa sana sali, tai sanoa ääneen. Tulee sellainen fiilis, että meillä on niin fiini huone talossa että. Vaan ihan tavallinen olohuonehan tuo on. Kutsumanimensä vain on sali. Saliin olen kaivannut pitkään ylisillä makoillutta puusohvaa. Tilaa sohvalle ei ole ollut kunnes alkusyksystä tein päätöksen myydä nukkekotini ja sen alla oleva arkku pois. Molemmat sainkin uuteen kotiin, mutta sitten tuli joku ihme hairahdus. Kun ostin eteisen peilin, niin ostin samalla tarjoilupöydän. Ja minun kun on niin pitänyt karsia huushollin tavaroita. Tuolla valokuvien alla se tarjoilupöytä nyt majailee.

Nyt kuitenkin päätin, että tarjoilupöytäkin saa lähteä. Sohva tulee saliin, ja sillä siisti. Tuonne kulmaan se ei kuitenkaan mahdu, mutta järjestellään hiukan huonekalujen paikkoja uusiksi.
 Tästä pönttöuunin vierestä jos siirtää klahvilipaston tarjoilupöydän tilalle, mahtuu sohva tähän. Tosin sitten sohvaa ei saa levitettyä sängyksi.
 Jos taas siirrän äskeisen kuvan klahvilipaston tarjoilupöydän tilalle, mahtuu tämä koivukaappi klahvilipaston tilalle. Ja niin sohvalle on salissa paikka jossa sen saa tarvittaessa levitettyä sängyksi. Rukille varmasti löytyy paikka muualtakin, ja sen takana pilkottavalle taikinatiinulle.
 Sohva taasen on tässä. Kuvissa näyttää oranssilta, mutta on ihan possunpunainen, sellainen vanha roosa. Kansi sohvasta on kadoksissa, oli jo kun ostimme sohvan. Mutta se ei haittaa, sillä alunperinkin etsin sohvaa ilman kantta jotta saan siihen patjan ja pitsipeiton päällimmäiseksi. Yläosan koristeen olen joskus raapinut maaleista puhtaaksi. Muun sohvan osalta totesin, että kuumailmapuhallin lienee paras työkalu maalin poistoon.
Mies ihanainen teki minulle navetan alakerran autotalliin työverstaan jossa uskaltaa käyttää kuumailmapuhallinta. Tuolla ylisillä en uskalla palovaaran takia. Autotallissa on hyvä betonilattia joka ei syty pienestä kipinästä tai palavasta maalista. Ihan kaikkia maaleja en saanut tänään poistetuksi isänpäiväkahvien takia, mutta aika paljon lähti, ja ihan kevyesti. Toiveita siis on, että jouluksi salissa on uusi huonekalu, puusohva.
---
Ja koska nyt minulla ei enää ole nukkekotia jolle minulla ei ollut ikinä aikaa, poistan myös siihen liittyvän blogini. Kiitos teille kaikille jotka siellä kävitte kurkkimassa. Aika vain ei riitä kaikkeen vaikka kuinka yrittäisi.

6 kommenttia:

  1. Teidän salinne on kyllä hurjan kaunis :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tykkään itsekin, vaikka nyt laittaisin paljon räväkämmän tapetin tuon vaalean tilalle.

      Poista
  2. Kaunista ja kodikasta on tosiaan. Tuo sohva on kyllä ihana ja tuskin maltan odottaa nähdä sitä paikoillaan. Henki meinasi salpaantua kun luin sun luopuneen nukkekodista, mutta aika ei todellakaan riitä kaikkeen mitä haluaisi ja pakko on laittaa asioita ja tekemisiä järjestykseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mulla vähän raastoi siitä luopua, mutta sai hyvän kodin ja kaiki tavarat meni mukana. Lähtö tapahtui siten kivuttomasti :)

      Poista
  3. Kyllä sali on just passeli nimitys noin upealle tilalle. Tunnelmallinen.
    Täälläkin lukija odottelee innolla kuvaa sohvasta, kun sitten aikanaan paikoillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitaasti se kyllä valmistuu. Tällä viikolla ei ole arkivapaita ja joka illalle on jo muuta ohjelmaa. Viikonloppuna en sitten teekään muuta kuin kunnosta sohvaa.

      Poista

Kiitos kommenteista :)