torstai 27. marraskuuta 2014

Oma moka

Viime viikolla sataneet lumet paljasti karun tilanteen niiden taimien kanssa joita en suojannut verkoilla. Jänikset olivat kiertäneet koko puutarhan järjestelmällisesti läpi. Oli loikittu taimelta taimelle. Verkotetut oli ehjinä ja rauhassa, mutta muut, täysi katastrofi. Oli käyty syömässä, napostelemassa ja herkuttelemassa taimet oksineen parempiin suihin. Osaa oli vain maisteltu, mutta esimerkiksi mongolianvaahterasta oli syöty kaikki oksatapit pois. No, peiliin voin katsoa ja vain itseäni syyttää. Mitäs en suojannut. Nyt on suojattu mm. luumulehdossa tilapäisesti kasvava lehmus. Jos tuosta nyt enää lehmusta saa aikaiseksi.
 Nälkäisiä olivat olleet kun jopa purppuratuomi oli kelvannut nakerteluun! Sitä en edes ajatellut suojata kun eihän jänikset tuomea popsi. Niinpä vaan popsivat, ainakin tätä tummaa kaunotarta kelpaa syödä.
Nyt viisastuin vahingosta ja olen napsinut lammasverkkorullasta pätkiä ja tehnyt suojia kaikkien mahdollisten taimien ympärille. Muutama minikokoinen tammi on vielä ilman kun niiden kanssa luotin lumen suojaavaan voimaan, mutta eihän täällä enää mitään lunta ole. Puutarhurin työt ei näköjään lopu edes talven tuloon.

9 kommenttia:

  1. Voi itku! Meilläkin oli piha täynnä pupun jälkiä kun lumet tulivat. Pitää kai itsekin mennä tarkastamaan tuhot, minäkään en suojannut läheskään kaikkea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näköjään ihan kaikki pitää suojata. En kyllä muista että muina vuosina olisi noin pahasti maisteltu kaikkea. Ehkä nyt on runsas jänisvuosi?

      Poista
  2. Voi hitsi! Se on kumma, kun kaikki kelpaa. Tänään ihmettelin poikki napsaistuja viiniruudan lehtiä, siinähän on polttava neste, joka tekee ihmisen ihoon rakkuloita. Kaikki pitää suojata, ja se on tehtävä syksyllä, kun talvella ei saa enää iskettyä mitään tappeja maahan verkkoja paikallaan pitämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ihan kaikki! Tuomesta olin aivan ihmeissäni, olin ajatellut että se nyt ainakaan ei suojaa tarvitse. Onneksi kaikki päärynät, omenat ja luumut on verkotettu enemmän kuin hyvin. On tuo viiniruutakin aika ihme juttu, luulisi että muutakin maisteltavaa on ihan jo luonnon puolesta eikä näissä meidän puutarhoissa.

      Poista
  3. Harmillista! Osahan voi kuitenkin selviytyä. Toivotaan parasta, vaikka juuresta kasvaneet vesat eivät ole yhtä kauniita, kuin alkuperäinen taimi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän ne hengissä ole, mutta se on totta että ulkonäkö kärsii. Mun taimet ei onneksi ole kalliita joten rahan menetys ei ole suuri jos hankin uudet. Lähinnä se työ ja vaiva harmittaa minkä kesällä teki istutusten kanssa. Kohta on varmaan harkittava panssariaitaa koko tontin ympäri :D

      Poista
  4. Voi ei! Toivottavasti kasvisi toipuvat...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän ne toivu, muutamasta puusta taitaa nyt tulla monihaarainen, mutta ei se mitään. Jasmikkeet tuuheutuu ja kyllä lehmuskin tuosta vielä nousee. Ei auta kuin ajatella positiivisesti :)

      Poista
  5. Täällä Helsingin kaupungissa harmina ovat citykanit. Ne napsivat surutta suuhunsa vihreän pihoilla ja puistoissa. Tuijatkin kelpaavat. Vielä ei ole maassa routaa eikä lunta. Kun ravinto vähenee koristekasvit ovat seuraavana ruokalistalla. Istutimme taloyhtiön pihalle kirsikkapuun keväällä. Se on suojattu, toivottavasti tarpeeksi hyvin.

    Hyvää pikkujoulua!! T. Mummo kaupungista

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)