Puutarhurin mielikuvitus

Puutarhurin ideat puutarhassa kumpuu joskus mitä ihmellisimpinä ahaa-elämyksinä. Siinä miettii jotain kohtaa päänsä puhki, antaa mielikuvituksensa velloa, mutta tulosta ei synny. Ei ideoita. Sitten tulee yksi vihreä tuoli täältä, yksi puutarhakirja kirjastosta, lapio ja kottikärryt kompostin nurkalta ja asia on sillä selvä.

Luumulehdon kupeeseen syntyi syreenimaja. Vielä niin pieni ja hentoinen, tuulille altis, mutta kyllä se siitä kasvuun lähtee. Kuvista ei näy, mutta syreenimajan kaaren etualalla kasvaa tammikaari. Taimet on yhtä tirrejä kuin syreenit. Ihan alhaalta voi tarkka löytää yhden, tammen joka lähti kasvamaan hoitolapselta saadusta terhosta.

 Puutarhuri on onnekseen saanut syntymälahjana loistavan mielikuvituksen. Kuvittelee sielunsa silmin syreenit kaartumassa tuolin ylle, syreenien takana tammet, jo aika vankoiksi vahvistuneet. Taustan kivikasa on vaihtunut isoksi kasvihuoneeksi, kesäiseksi vilpolaksi.

Tässä kohtaa voisi herätä unelmistaan, mutta ei ihan vielä. Kun tuoli vielä oli pitkällä matkalla kotiin Elsan lempituolista, ajatteli puutarhuri maalata tuolin turkoosiksi, kuin kilpailemaan taivaan sinen kanssa. Tuolin matkattua matkansa, taisi tulla toisiin aatoksiin. 

 Mintunvihreä  saattaakin olla kaunis väri syreenien tummaa lehdistöä ja liilaa kukintaa vasten. Eipäs hätiköidä sen turkoosin kanssa.

Puutarhuri jatkaa kuvitteluaan. Syreenimajaan kivilaatat pohjaksi, pieni pöytä kaveriksi tuolille, lyhty, kynttilä. Ja paljon aikaa siellä istuskeluun, ja ja...