Hortensiapuutarha

 Hortensiapuutarhan perustamisesta on aika tasan kaksi vuotta. Se raivattiin joutomaasta yläpihan perennamaan jatkoksi. Paikalle tuotiin muutama suuri ja laho puunrunko ja alue jäi hetkeksi odottamaan kasveja. Sanon hetkeksi, sillä taisin olla kovin malttamaton ja istutin ensimmäiset kasvit jo samana syksynä. No sen seurauksena kitken vieläkin sitkeää vuohenputken esiintymää pois.

Parissa vuodessa alue on täyttynyt kasveista kuten alla olevista kuvista huomaa.

Kun tarkkaan katsoo, näkyy siellä muutama hortensiankin. Kovin ovat vielä pieniä, mutta sinnikkäimmät ovat kukassa.

Kirjovaahtera on ottanut huiman kasvuspurtin tänä kesänä. Viime kesänä se keskittyi juurtumiseen eikä uutta vuosikasvua tullut, nyt uutta kasvua on senkin edestä kuten pitkistä oksista voi päätellä. Vaahterasta on tarkoitus kasvattaa kunnon varjo koko hortensiapuutarhan ylle. Vaahteran alla näkyy uusimpia hankintoja samaan, kirjavaan teemaan. Siinä on idänvarjosara, toivottavasti viihtyy vaikka paikka on kovin aurinkoinen.

Edellisen kuvan koivunrungolla kiemurtelee kärhö. Eikä mikä tahansa kärhö vaan suloinen, pienikukkainen viinikärhö clematis viticella-ryhmän 'Rubra'. Hortensiapuutarhan köynnökset ovat kaikki pienikukkaisia, jopa mitättömiä, sillä täällä ei saa loistaa mikään yksittäienen kasvi. Enemmän on sellaista metsäpuutarhan henkeä.

Samaan henkeen sopivat brunnerat eli rotkolemmikit. ne ovat viihtyneet tässä yllättävän hyvin, paikka on sopivan kostea, mutta ei kuitenkaan märkä talvella. Kunnon kohopenkki kannatti malttaa tehdä.

Keskustaa halkovan polun toisella puolella alue yhdistyy vanhaan alueeseen. Reunaan istutin tyttären puutarhasta muuttaneet vihreävalkoiset kuunliljat. Tämä alue on ollut eniten muutoksessa tänä kesänä. Sieltä on lähdössä vielä yksi pioni, niille kun paikka alkoi olla turhankin varjoisa. Tilalle on tullut mm. kuunlilja, sinikämmen, valkotäpläimikkää ja pari pensasta.

Löytyipä sieltä kauan odotettu yllätyskin. Kuvassa on vain yksi, mutta kaikkiaan löysin niitä kolme kappaletta. Kyseessä on tietysti näsiän taimi. Olen parina vuonna onnistunut olemaan nopea ja saanut kylvettyä ja piilotettua maahan näsiän marjoja. Yleensä linnut putsaavat pensaat yhdessä yössä ja niin kävi tänäkin vuonna. Kymmeniä, ellei yli sata marjaa oli ja ne kaikki oli syöty yhdessä yössä. Annan siementaimia kasvaa ensi kesään ja sitten katson niille uudet kasvupaikat.

Näkymää polun reunasta arboretumiin päin. Kovin paljoa tuonne ei enää kasveja mahdu, jotain pientä ehkä jos löytyy jotain oikein mukavaa. Pari aukkokohtaa on, tai siirrettävää kasvia jonka tilalle voi harkita uutta. On siellä pari eksynyttä pioniunikkoa jotka pitäisi kitkeä pois, ne eivät kuulu tälle alueelle vaikka viihtyvätkin tässä erinomaisen hyvin. Alueen takaosasta en tajunnut ottaa kuvia, siellä on hortensioiden keskittymä. Ne vain eivät kuki vielä, osa on nupuilla ja osa jättää kukinnan kokonaan väliin.