tiistai 6. helmikuuta 2024

Raportti toukokuun unohdetuista

 Saaripalstan Saila julkaisi omat toukokuiset kukkansa jotka unohtuvat esitellä blogissa viime toukokuussa. Saila kehotti meitä muita tekemään saman, ja minä tartuin heti haasteeseen. Tosin olen unohtanut esitellä niin monta kasvia, että niistä tulisi vähintään kolme postausta. Joten tässä vain osa kasveista jotka jäivät esittelemättä viime toukokuussa.

Vaaleanpunainen helmililja on herkän kaunis. Se vain ei oikein viihdy puutarhassani, taantuu rajusti jo ensimmäisen vuoden jälkeen. Tämän sipulit ovat hinnakkaita, siksi en ole laittanut lisää.
Viime kesä oli kaikenlaisten pikarililjojen juhlaa. Assyrinpikarililja kukki taukovuoden jälkeen. Ja han hassussa paikassa. Liekö tullut tähän siemenestä tai mullan mukana.
Huono kuva, mutta julkaisen silti. Luulin ternivuokkojen hävinneen niiden siirron myötä. Ilmeisesti juurakko lymysi maan sisällä ja viime kesänä päätti ponnistaa maasta ja vieläpä kukkia. Nyt ei saa enää päästää tätä häviämään.
Ruusuherukan kukinta oli taas kerran surkea. Vain alaoksat, ne jotka ovat olleen visusti lumen alla kukkivat. Vain yhden kerran olen saanut nauttia kun koko pensas on ollut kukassa. Tämän talven pakkasten myötä voin heittää haaveet uudesta komeasta kukinnasta.
Käsittämätöntä. Enkö muka muistanut raportoida keisarinpikarililjan ensimmäisestä kukinnasta. Siis ensimmäisestä sitten koskaan. On näitä istutettu, mutta tässä on ensimmäinen kukinta, mainitsinko sen jo? Ostin paketin luujauhoa jonka tyhjensin kaikkien keisareiden juurelle, luulisi kukkivan jatkossakin.
Kaunis, nimetön jouluruusu jäi raportoimatta. Tämä on lemppareita, tuo vihreän ja vaaleanpunaisen yhdistelmä, sitä rakastan. Pilkut raitoina ovat piste iin päälle.
Kolmilehti on niin pieni ja vaatimaton, että se tahtoo unohtua joka vuosi. Viime toukokuu oli sen toinen kukintavuosi. Se ehkä pitäisi siirtää parempaan kasvuympäristöön, mutten tohdi jottei menetä henkeään.
Joku ihanainen orvokki on tullut itsestään puutarhaan. Ei tällaista henno kitkeä pois. Minun puolesta saa olla ja kasvaa esikoiden kaverina.
Viime vuosi oli myös vuokkojen vuosi. Valkoinen kerrottu valkovuokko kukki runsaasti. Taisi tehdä lähes kymmenen kukkaa, yleensä on ollut pari kolme. Kaunis kuin mikä, mutta hankala kuvattava.

Kiitos Saila, kyllähän näitä raportoimattomia riitti ja on vielä edelleen. Julkaiskaahan muutkin bloggarit omanne, tulee hyvä mieli ja niin ikävä toukokuuta.


14 kommenttia:

  1. Olipa ihana katsella toukokuun kaunottaria nyt! Taidanpa kaivella omiakin kuvakansioita:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaivelehan vain, luulin, että muutama löytyy mutta olikin ihan valita mitä ottaa mukaan postaukseen.

      Poista
  2. Kiva, että esittelit nämä. Kerrottu valkovuokko on ihana ja jouluruusu tietenkin. Kolmilehdestä tykkään myös, omani on kasvanut hitaasti, mutta kasvaa kuitenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla kolmilehden voi sanoa vahvistuneen, varsinaisesti ei ole kasvanut. Tekeeköhän jossain kohtaa siementaimia? Olen välttänyt sen ympäristössä möyhimistä.

      Poista
  3. Aho-orvokki, tätä kasvaa myös minulla. Kukkii ihanasti jo aikaisin. meinasin kerran tilata noita vaaleanpunaisia helmililjoja, mutta ne jäi. Valkoisetkin hävisi jo toisena talvena :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sehän se, aho-orvokki. Minulla taas valkoiset helmililjat viihtyvät ja lisääntyvät hurjaa vauhtia, samoin valkoinen scilla. Mutta kumpikin liilana/sinisenä kasvaa aika hillitysti.

      Poista
  4. Ihanaa! Onkin muuten jännä, kuinka monet asiat jäävät kertomatta, kun postauksista tulee hirveitä maratooneja ja aiheita on pakko rajata. Ja kun kasvun vauhti on niin huimaava, että seuraavana päivänä ottaa uudet kuvat ja eiliset ovat jo vanhoja uutisia. Ihan ihmeellistä se meininki, näin helmikuisen jääkaudeksi hyytyneen puutarhan vinkkelistä.
    Onpa tosi harmi, ettei ruusuherukka kuki siellä kuin lumen alla olleilla osillaan. Voi muuten olla, etteivät ne täälläkään tänä keväänä kuki, kun pakkaset ovat olleet harvinaisen kovat ja pitkäkestoiset. Luntakaan meillä ei ollut kuin muutama sentti siinä pahimmassa pakkasvaiheessa, joten ei edes hangen suojissa olleita alaoksia.
    Mutta ihanaa, että ternivuokko löytyi ja nuo kaikki muutkin! Pinkki helmililja on tosi söpö. Eivät ne tosiaan lisäänny, mutta hyvä jos on jotain jäljellä ja kukkii.
    Hurraa keisarinpikarililjalle! Toivottavasti niitä kukkii tänä vuonna enemmänkin.
    Mielellään katsoisin ne pari muutakin toukokuun raporttia, tällaisista jutuista ei voi saada kyllikseen ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät on puuhakasta aikaa. Ensin meinasin kirjoittaa kiireistä aikaa, mutta en halua käyttää kiire samaa, puuhakas on positiivisempi. Niin paljon tapahtuu jo yhdessä päivässä. Keisarinpikarililjalta odotan paljon, istutin muutaman uuden ja annoin niille reilusti luujauhoa, suotavaa olisi kukkia.

      Poista
  5. Suloisia kukkasia oli jäänyt esittelemättä. Nyt saivat ihan oman hetkensä parrasvaloissa.
    Vaaleanpunainen helmililja taitaa olla aika kranttu kasvupaikkansa suhteen. Pitänee ehkä pelastaa parempiin paikkoihin ne pari, jotka viime keväänä vielä kukkivat, jos ovat enää hengissä keväällä. Meille on myös tullut aho-orvokkia kukkapenkkeihin ja saa ollakin siellä ihan luvan kanssa. Todella nätti ja hyvätapainen luonnonkasvi.
    Jouluruususi on todella söpö. Toivottavasti se kukkii tänä keväänä oikein komeasti. Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toukokuussa ei millään ehdi esitellä kaikkia ihanuuksia. Vaaleanpunainen helmililja on kranttu, en oikein edes tiedä missä se kasvaisi hyvin, tuokin paikka pitäisi olla oikeanlainen. Tuskin nousee yhtään yksilöä tänä keväänä. Aho-orvokki on todellakin hyvätapainen :D

      Poista
  6. Ai että, näitä keväisiä kuvia on ihana katsella! Vielä pakkanen meitä kurittaa, mutta kohta toivottavasti kevät voittaa! Nuo trilliumit ovat niin mun suosikkeja! Viime kesänä tuo punainen teki hedelmän ja toivoin siemeniä, mutta joku turkanen kävi sen syömässä - harmitti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä muuten huomannut onko minun yksilössä hedelmää. Senkin on saattanut joku syödä. Vieressä kasvaa näsiä ja sen marjat menevät heti kun silmä välttää niin lintujen suuhun.

      Poista
  7. Taisipa kommenttini mennä bittiavaruuteen, yritän uudelleen... Eli nämä raportit tällä säällä ovat kyllä terapiaa! Trilliumit ovat niin ihania, haluaisin niitä meille paljon! Tuo punainen minullakin kukki, teki hedelmän ja odottelin siemeniä kovasti, mutta joku turkanen oli käynyt hedelmän syömässä, harmitti! Hiljalleen niitä lisäilen kuitenkin. Viime keväänä olin vielä talviunilla, taidan kuitenkin ottaa osaa tähän kaiman haasteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mennyt avaruuteen, kun postaus vanhenee pari päivää, olen laittanut siihen kommenttien hyväksynnän, muutoin postaukset täyttyvät roskapostista.

      Poista

Kiitos kommenteista :)