maanantai 7. lokakuuta 2019

Uutta ilmettä lasikuistille

Aikoinaan kun muutimme tänne hommasimme lasikuistille hyvän juuttimaton. Matto kesti paikoillaan kymmenisen vuotta, sitten se oli kulunut pahasti puhki ettei sitä kestänyt enää katsella. Lisäksi maton muovipohja rapistui ja mureni kiihtyvään tahtiin.

Juuttimaton jälkeen lasikuistilla on ollut vaihtelevasti erilaisia räsymattoja. Minusta ulkonäöllisesti paras valinta mutta käytännössä ei. Räsymatto on portaissa luru ja luistaa jalan alla. Muutaman vaaratilanteen jälkeen piti miettiä muuta.
 Äitini pelasti tilanteen sillä hänen varastoistaan löytyi täydellinen matto lasikuistille. Juutilta näyttää mutta en ole varma materiaalista. Nyt mennään toistaiseksi tällä matolla ja katsotaan kuinka se asettuu paikoilleen.
 Lasikuistin pariovien karmilistat ovat maalaamatta, niitä alunpitäen ei pitänyt puhdistaa maalista mutta minulla meni sekaisin lasikuistin ja eteisen listat. No ehkä ensi kesänä saisin maalattua listat, kuvassa korostuvat mutta arjessa en niitä enää huomaa.
 Vasen puoli lasikuistista ei ole muuttunut sen jälkeen kun entisöin valkoisen komuutin. Ruskea jakkara on talon alkuperäinen, kissojen makuupaikkana toimiva korituoli on pelastettu mummoni jäämistöstä. ja kuten kuvasta huomaa, lasikuistin maalien rapsuttelu ei ole edennyt vuosiin.
Maton vaihdon yhteydessä tein lasikuistille vähän tarkemman siivouksen mutta kyllä tuonne jäi vielä tavaraa. On pärekoria puutarhaan meneville lakanoille ja sytykkeinä käytettäville kävyille. On lehtikeräyslaatikkoa ja omenalaatikkoa. Paperikassissa on Avoimiin Puutarhoihin puutarhaa varten tehdyt kasvien nimikylti, niille pitäisi keksiä järkevämpi säilytyspaikka. Vihreästä peilistä tulee vielä joskus uuden kasvihuoneen koriste.

Lintujen ruoka on myös kaivettu esiin ja lasikuistilla metalliastioissa odottamassa ruokintakauden aloitusta. Joka syksy pähkäilen milloin on oikea aika aloittaa ruokinta, nyt vai vähän myöhemmin?

14 kommenttia:

  1. Ihana kuisti! Tuo rapsuteltu maali on justiin kiinnostava, on ihana nähdä ajan kerrostumia. Tykkäisin, että jotkut paikat jätettäisiin tuollaisiksi, että eri väripintoja näkyy.
    Hieno matto, kaunis! Toivottavasti osoittautuu turvalliseksi, sekin on tärkeää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maalin suhteen olen kahden vaihella enkä osaa päättää, jättääkö noin vai maalata samalla sävyllä päältä. Lasikuistin uudemmistä väreistä (valkoisesta) en tykkää, lattia sentään on alkuperäinen.

      Poista
  2. Matto passaa paikkaansa oivallisesti. Meillä aloitetaan lintujen ruokinta, kun alkaa lumet sataa maahan ja ilmat on pysyvästi kylmiä. Tintit käyvät hakkaamassa ikkunaruutuja, kun niiden mielestä olisi parempi palvelu paikallaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matto osoittautui oikein hyväksi. Tinttejä on jo näkynyt täällä ikkunoilla mutta en aloittanut ruokintaa vielä, tänäänkin oli +10 astetta lämmintä.

      Poista
  3. Tuo teidän kuisti on niiiiin ihana!
    Sellainen pitäisi olla joka talossa.
    Ja uusi matto näyttää myös kauniilta. Just tarpeeksi simppeli ja luonnollisen näköinen kaiken kauniin keskellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuisti on piste i:n päälle tässä talossa, parhaita tiloja.

      Poista
  4. Matto näyttää hyvältä jo värinsäkin puolesta. Tulee kivasti esiin ruskeita portaita vasten.
    Meillä jo lintujen ruokinta aloitettiin, kun tintit alkoivat parveilla pihalla ja koputella ikkunapeltejä. Valtava kuhina onkin käynyt nyt ruokintapaikoilla ja tiuhaan on jo saanut automaatteja täytellä auringonkukan siemenillä. Joka syksy sama juttu ruokintaa aloittaessa. Ensin siemenet hupenevat hetkessä, sitten niitä alkaa kulua jo jostain syystä paljon vähemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja on sellaisen luonnonmateriaalin näköinen mistä tykkään. Saman olen huomannut, aluksi kuluu ihan hirmuisesti siemeniä ja kohta ei yhtään, epäilen että osa linnuista vie talvi ruokinnasta huolimatta.

      Poista
  5. Matto sopii kuistille erinomaisesti. Toivottavasti täyttää myös muut kriteerit. Turvallisuus kannattaa ottaa vakavasti. Kaunis, mutta kompastuttava matto ei paljon lohduta, kun nilkuttaa kipsi jalassa viikkotolkulla.
    Lasikuistinne on minustakin ihana. Perinteisesti lasikuistilla on säilytetty monenlaisia asioita. Talossa saisi olla kaksikin lasikuistia; toinen arkikulkemiseen ja säilytykseen ja se toinen fiiniin kahvitteluun.
    Lintujen ruokinnan aloittamista olen minäkin miettinyt, kun tintit ja mustarastaat pörräävät ikkunalaudoilla. Vaikka yöt ovatkin jo koleita, maa on ihan sulaa ja tänäänkin näin mullassa ja kasveilla monenlaisia ötököitä. Ehkä odotan vielä vähän aikaa, niitä kylmempiä ilmoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin saisi olla kaksikin kuistia. Joskus haaveilimme että tehdään toiseen päätyyn koko talon pituinen lasiveranta mutta haaveeksi jäi. Mustarastaita on näkynyt meilläkin, pöyhivät sammalikkoja ja katteita mistä en niin aina pidä, sekin kyllä puoltaisi ruokinnan aloittamista.

      Poista
  6. Hyvä äiti, kun tyttärelleen maton löysi! Sopii hienosti kauniille lasiverannallenne. En kestä noita ikkunoita - aivan ihanat!! Ja pikkupeilillekin on tulossa hieno sijoituskohde!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äideiltä löytyy aarteita. Ikkunat on ihanat vaikka oli niiden korjaamisessa työ!

      Poista
  7. Äiteeki o varmasti tyytyvääne ku matto kelepas ja miksei olisi. Hiano lopputulos ja toivottavasti kaikin pualin toimiva. Tuallaane kuisti olis ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuistit on mun heikkous, taisi olla rakkautta ensimmäisellä silmäyksellä.

      Poista

Kiitos kommenteista :)