Yläpihan istutusalue

Yläpihan istutusalueen vanhimmat istutukset on tehty muutamia vuosia sitten. Tuorein suuri laajennus on viime kesältä jolloin iso sininen keinu sai siirtyä ja tehdä tilaa perennapenkille. Eilen siistin istutuksia, kitkin ja katselin mitä pitäisi muuttaa ja mitä säilyttää. 

Maksaruohot siirsin tuohon etualalle tänä kesänä, hyvin kestivät kuivuuden vaikka en ole kastellut kuin kerran tai kaksi. Kärhötuessa kasvavat kaksi kärhöä eivät meinaa kukkia sitten millään, taisi kuivuus verottaa voimia. Toinen kärhö on valkoinen 'Miss Bateman' ja toinen nimetön liila. Valkoiset salkoruusut kukkivat viimeisiä kukkiaan.

Vaaleanpunainen ukonhattu on ihana, se vain kasvaa marjaomenapuun takana joten ihanuutta pitää mennä ihailemaan alueen takaosasta.

Valkoinen iisoppi kukkii heikosti. Tulin siihen tulokseen, että siirrän koko kasvin muualle. Iisoppi on sittenkin liian korkea tuohon reunaan. Taidan laittaa siihen keijunkukkien siementaimet ja katsoa viihtyvätkö ne reunassa. Keijunkukka on juuri kompaktin kokoinen eikä peitä koko näkymää.

Tarhaviinikärhö jatkaa voittokulkuaan. Uutta kukkaa pukkaa ihan hirmuista vauhtia.

Sain kesällä naapurista kartanopionin juurakoita jotka piti hakea pois heti. Oli vähän väärä aika pionin siirrolle mutta olihan se haettava taimet kun niitä tarjottiin. Tein taimille pienen laajennuksen ja samalla totesin, että tässä kohtaa kallio on vain puolen metrin syvyydessä. Saapa nähdä näkyykö pioneista keväällä yhtään mitään. Pionien väleihin laitoin keväällä siemenestä kasvatettuja esikoita, väri on yllätys sillä pussilla oli kaiken värisiä.

Jouduin jatkamaan polkua luonnon kivillä mutta taidankin tehdä niin, että käännän kivilaatat pitkittäin jolloin saan ne riittämään myös laajennuksen kohdalle. Puutarhakaluston takana näkyy aiemman kuvan viinikärhö. Kaluston alta on nurmikko leikkaamatta, hups, se unohtui.

Talvella totaalisesti jänisten syömäksi joutunut ruusuherukka on voimissaan ja on tehnyt valtavasti uusia versoja. Nyt suojaan tämän kunnon verkolla kun kerran verkkoa on. Katselin tänään, että kohta on aloitettava verkkojen virittäminen, syyskuussa teen sen yleensä, mutta parempi aikaisemmin kuin liian myöhään.

Kuvaa ottaessa oli upea valo. Talo on vaaleanharmaa, lähes valkoinen mutta kuvassa näyttää siniseltä. Tästä kuvakulmasta istutukset näyttävät kivoilta eikä ollenkaan viidakolta mikä on näkymä toisesta suunnasta. Uusi laajennussuunnitelma on jo mielessä mutta se ei ole ajankohtaista ihan vielä.

Siinä kitkiessä huomasin kuolanpionin tehneen runsaasti siemeniä. Heittelin siemenet pionin lähistölle ja jään seuraamaan saanko niistä uusia taimia. Vuoripioni tekee ensimmäistä kertaa siemeniä, piti oikein kurkata yhteen siemenkotaan. Raakoja ovat vielä joten pitää malttaa odottaa kypsymistä. Vuoripionin siemenet ovat aarteita joten ne ajattelin kylvää erikseen merkittyyn paikkaan, jospa niistäkin saisi uusia taimia ajan kanssa.