keskiviikko 10. kesäkuuta 2020

Kurjenpolvesta vuokoksi

Puutarhassa tapahtuu niin paljon yhdessä päivässä etten meinaa ehtiä pysyä perässä. Tekemistä on paljon, se on kivaa joten en valita. Uusien istutusalueiden myötä tuli tilaisuus siirtää kasveja jotka ovat odottaneet parempaa kasvupaikkaa. Yksi siirrettävistä oli rinnepenkin kuivassa paahteessa kasvanut kurjenpolvi.
Ihmettelin kun se ei vahvistunut mikään vuosi. Siirsin taimen pari viikkoa sitten ja nyt huomasin siinä ihan oudot kukat. Hetkinen. Eihän kasvi ollut kurjenpolvi vaan narsissivuokko jonka olin ajatellut kadonneen. En vain muistanut mihin sen istutin. Olipa onni, että tein siirron kun alkoi heti kukkimaan uudessa paikassaan.
 Espanjansinilijat ovat tänä kesänä runsaimpia kuin koskaan ennen. Varret ovat pitkiä ja vahvoja ja kukkia on runsaasti. Jos vain löydän syksyllä jostain lisää sipuleita niin istutan näitä muuallekin kun kerran tuntuvat kestävän talvea.

 Tummakurjenpolvesta on kasvanut iso puska. Tämä ei ole levinnyt liikaa sillä leikkaan kukat heti pois kun ovat kukkineet. Joitain yksittäisiä siementaimia olen siivonnut pois.
 Valkoiseen varjoliljaan on tulossa uskomaton määrä kukkia. Siirsin tämän pieniä siemenalkuja toisaalle mutta kukintaa saan odottaa muutaman vuoden. Tämä yksilö kasvaa rosariossa jossa on menossa melkoinen mylläys. Kaivoin yhden ruusun pois ja siirsin sen arboretumiin. Vielä on edessä kahden muun ruusun siirto.

 Nimetön pioni alkaa olla kukintansa loppuvaiheessa. Tänä vuonna kukat ovat todella suuret. Vielä ei näy aikovatko sivukukinnot avautua vai pysyä supussa.

 Toinen 'Albina Plena' alppikärhöistä kukkii ensimmäistä kertaa. Toinen samanlainen kärsii joko viime kesän kuivuudesta tai talven märkyydestä ja sinnittelee, kukkia siihen ei ole tulossa.
 Vuorijumaltenkukka kasvaa suureksi osoittautuneen pionin katveessa. Pioni muuten kukkii ensimmäistä kertaa eikä minulla ole hajuakaan mikä se on tai mistä olen sen hankkinut. Se on pionien kohdalla harvinaista, yleensä muistan edes hankintapaikan.
Pionin etulalla kukkii upean sitruunankeltainen matala iiris. Sen keltainen väri sopii täydellisesti oikean reunan vuorijumaltenkukan keltaiseen väriin. Tämä aurapenkki on rehevöitynyt huomattavasti viime vuodesta. Selkeästi huomaa kasvien vaativan 2-3 vuotta ennen kuin kasvavat täysikokoisiksi.

8 kommenttia:

  1. Taas uusi tuttavuus: espanjansinililja. Onpa kaunis ja erikoisempi kasvi. Pioni on vallan hurmaava, jotenkin unikkomainen ja hauraan näköinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Espanjansinilija on todella kaunis, omat sipulini taisin hankkia Mustilan taimimyymälästä jokunen vuosi sitten. Eipä ole tullut vastaan sen jälkeen.

      Poista
  2. Hauska ylläri, kun kasvi "muuttuu" toiseksi. Minä kasvattelin joskus kulleroita isotähtiputkina, mutta selvisihän sekin kun aloittivat kukinnan. Ihana espanjansinililjamätäs <3 Minullakin kasvavat mukavan tuuheina tupsuina, mutta vielä ei näy kukkavarsia. En kyllä ole ihan läheltä niitä muistanut nyt tutkiakaan. VArjoliljan kukinto tulee olemaan näyttävä, kun kaikki nuput aukeavat. En ole varmaan koskaan nähnyt noin paljoa niissä nuppuja. 'Albina Plena' on suloinen. Hankin juuri tänään itselleni sellaisen. Pari vuotta olen sitä haikaillut ja nyt sattui tulemaan vastaan. Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun ei ole mitään muuta kirjanpitoa kuin oma pää niin sitten voi käydä näin. Tuo kyseinen varjolilja on ystävän pihasta, talo n. 100 vuotta vanha ja siellä on vain vanhoja kasveja joten tuokin varjolilja on hyvinkin vanha kantaa, viihtyy voimakkaassa ruusupenkissä. Albina Plena oli hyvä hankinta.

      Poista
  3. Tummakurjenpolvi - onpa siinä houkutteleva tuttavuus! Ihana kukkien väri ja kaksiväriset lehdet!

    VastaaPoista
  4. Mulla on espanjansinililjaa sekä valkoisena että vaaleanpunaisena. Valkoiset ovat erittäin terhakoita ja kasvaneeet korkeuttakin. Vaaleanpunaiset ovat puolta lyhyempiä ja ovat vääräsä paikassa, kun hukkuvat muiden sekaan. Ihania molemmat!

    VastaaPoista
  5. Puutarhasi on minusta kokonaisuudessaan rehevöitynyt hurjasti sinä aikana kun olen blogiasi seurannut. Minullekin on joskus vahingossa tullut noita keltaisia iiriksiä ja olen kovin ihastunut niihin vaikkei keltainen olekaan suosikkivärini.

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)