lauantai 25. helmikuuta 2012

Viimeinen välitavoite

Nyt se on saavutettu, viimeinen välitavoite ennen lopullista tavoitetta.
Painonpudotuksen saralla se tarkoittaa sitä, että paino humpsahti vihdoin ja viimein
alle 70 kilon, eli alkaa kutosella.
69,9kg oli tämän aamun lukema.
Pienoinen juhlan paikka! (uutta vaatetta?)
Se viimeinen tavoitehan oli, että laihtuisin 20 kiloa, 88 kilon painosta 68 kilon painoon.
Jos tämä viimeiset kaksi kiloa ei ole ihan tervenjuontia, siirrän tavoitteen 65 kiloon, tai jonnekin niille main.
En aio ottaa stressiä tai surkutella jos noin ei käy, jo nyt olo on sellainen, että olen äärettömän tyytyväinen siitä mihin olen pystynyt. Aikaa tähän kaikkeen on mennyt himppusen yli puoli vuotta, siis melko nopeaa tahtia on paino tippunut. Lopun pudottamiseen en aseta mitään aikarajaa. Kesäksi olisi kiva, mutta menee minkä menee. Koen itseni jo nyt hoikemmaksi, vaikka painoindeksi on, ja varmana tuleekin olemaan lievän lihavuuden puolella, pituuteni kun on nippa nappa 160cm.

Tämä eloa vähemmillä hiilareilla on ihan selkeästi mun juttuni.
Syön aamupalan, yleensä viiliä, rahkaa tai jogurttia + marjoja tai marjasosetta, lisäksi keitetyn kananmunan reilulla voinokareella, iso muki teetä. Lounas on keitettyjä tai paistettuja kasviksia, lohta, kananmunaa, broileria tai mitä nyt sattuu olemaan, salaattia. Päälle iso muki teetä ja pala suklaata. Päivällinen lounaan kaltainen, lisäksi pala tai kaksi viljatonta näkkäriä jossa reilusti voita ja juustoa, kurkkua, tomaattia tai muuta rehua.
Iltapalaa syön joskus jos päivällinen on ollut liian kevyt. Yleensä riittää iso muki teetä ja pala suklaata, mutta joskus sitten syön enemmän.
Yksi suosikki iltapala on juusto ja lakkahillo.
Hillo on lahjaksi saatua kotitekoista hilloa jossa ei ole säästelty lakkoja.
Aivan ihanaa!
 Näillä eväillä kun on menty eteenpäin, on vaatekaapin sisältö on mennyt ihan uusiksi. Viimeksi tällä viikolla ostin itselleni uudet toppahousut. Vanhat kun eivät enää oikein pysyneet jalassa vaikka olisin laittanut alle reilustikin vaatetta. Ja yksi asia on sellainen mistä olen erityisen iloinen! Kirppareilta alkaa löytyä minulle sopivaa vaatetta kohtuuhintaan. Viimeksi löysin itselleni kesäksi shortsit, ja osasinpa ostaa sovittamatta sopivat vaikka en vielä ihan hahmota uuden vartaloni kokoa. Pienetkin asiat tekee iloiseksi.

Kuten se, että voittaa jotain pientä ja kivaa blogin arvonnassa. Perjantaina kopsahti postilaatikkoon arpaonneni tulokset blogista Ahdin tila. Avaimenperälle minulla oli suurin tarve, se jäi kotiin, mutta muut laitoin ilahduttamaan kummityttöä vaikka niistä itsekin pidin. Nyt vain sattui lähtemään siskolle postia, pojille minulla oli pieni yllätys, mutta kummitytölle ei. Avainnauha ja kännykkäkoru ratkaisi ongelman näppärästi. Kiitokset Jasmiina.
Iloani tavoitteen saavuttamisesta ei edes himmentänyt se, että tämä läppärini alkaa olla aika finaalissa.
Se jumittaa nykyään jatkuvasti. Siksi kommentointini blogeihin on ollut surkean vähäistä. Mutta jos kone jumittaa jokaisen avaamani sivun jälkeen niin, että aloitan työpöydältä uudestaan, voitte ymmärtää että teen tällä vain pakolliset. Mies toivottavasti saa koneelle vielä lisäaikaa jollain konstilla ennen kuin olen säästänyt uuteen koneeseen. Merkki on jo tiedossa, sain eilen testailla sellaista, ja nyt haluan samanlaisen ompun itselleni. Sitten heitän tämän ikivanhan Toshiban ansaitulle eläkkeelle. Tällaisen halvan peruskoneen elinkaari ei näköjään ole kovin montaa vuotta.

Mukavaa viikonloppua!

23 kommenttia:

  1. Upeeta Katja, tosi hieno saavutus. Onnittelut!

    VastaaPoista
  2. Hienoa, olet todellakin noudattanut vähähiilaritonta ruokavaliota. Itsekkin samoilla eväillä, mutta hitaasti hyvä tulee ;)

    VastaaPoista
  3. Jestas mikä jumitus, pikaista jumin laukeamista! Minulla on ollut omppu-läppäri kohta kolme vuotta ja olen ollut tyytyväinen.
    Hieno saavutus, onneksi olkoon!!! Painomme alkaa muuten nyt samalla numerolla :-) Minulla tavoite olisi alkaa viitosella, ehkä, tai ainakin suurin piirtein, mutta saas nyt nähdä koska motivaatio olisi sitä luokkaa, kun muutama ylikilo ei haittaa kovasti. Mutta huomaanhan minä, että niitä tulee joka vuosi noin yksi lisää. Jossain vaiheessa pitää tehdä jotain, ja se on paljon helpompaa ajoissa.
    Hienoa Katja!

    VastaaPoista
  4. Mahtava saavutus, saat olla tosi ylpeä itsestäsi! Onnittelut :)
    Minulla ei ole ylipainoa mutta kadonneen vyötärön metsästys on alkanut...

    VastaaPoista
  5. Onnittelut uudesta saavutuksesta :)

    VastaaPoista
  6. Upea saavutus! Itse koitin karppausta vuosi sitten 11 viikkoa, mutta se ei toiminut mulla. En tiedä mikä oli vikana. Alussa lähti ekan viikon aikana -3 kg, mutta ne tuli takaisin, ja lopputulos 11 viikon tarkasta karppauksesta oli - 200 gr. Olo oli mitä mainioin, mutta olisi toivonut sen näkyvän myös vaa'alla.

    Ihmeteltiin asiaa karppaavan työkavrin kanssa moneen otteeseen. Nyt olen koittanut Kiloklubin kanssa katsoa, miten käy.

    VastaaPoista
  7. Hieno homma, kertakaikkiaan. Itsellä kun ei onnistu muutaman kilon pudotuskaan... Ja ensi maanantaina yritetään taas ;-)

    -Tuija-

    VastaaPoista
  8. Tosi upea painonpudotus!! Varmaan ihana tunne olla kevyempi ja shoppailla pienempiä vaatteita. Läppärin hidastelusta; oletko putsannut koneen sisukset pölystä? Sekin hidastaa konetta tosi paljon. Mutta onhan uusi aina uusi, minä sain vuosi sitten joululahjaksi uuden läppärin ja eipä vanhaa huvita enää käyttää.

    VastaaPoista
  9. Todella hieno painonpudotus, aivan käsittämättömän upeaa suorastaan. Blogin lukijanakin on ollut uskomatonta seurata kuinka nopeasti olet hoikistunut!!!! Puoli vuotta ja 20 kiloa, huhhuh!!!! Onnea!


    Vielä kun saisi itseäänkin niskasta kiinni... :)

    VastaaPoista
  10. Kiitos kaikille ihanista kommenteistanne <3
    Palkitsin itseni tänään Prisman reissulla ja ostin kesäksi housut kun alessa oli. Tekipä hyvää itsetunnolle nostaa kassahihnalle vaate koossa S!!
    Ja mun vyötärö on kaventunut tänä aikana 20cm!! Melkoinen ihme se on omasta mielestä, sekä se miten helppoa tämä karppaus on ollut.

    VastaaPoista
  11. Vau, ihan mieletöntä! 20 kiloa kuulostaa kyllä tosi kovalta saavutukselta.


    Hyvää viikonloppua!

    Nimim. ei onnistu edes kolmen kilon kanssa

    VastaaPoista
  12. Katja, ihailen todella sinun sitkeyttäsi ja peräänantamattomuuttasi, nyt saat nauttia hedelmistä! Upeaa! Onnea vielä viimeiselle taipaleelle, kyllä se menee varmasti yhtä hienosti kuin tähänkin saakka!

    Minulla on tällä hetkellä pääsiäispaasto menossa. Aloitin tuhkakeskiviikkona - niinkuin traditioon kuuluu ja tarkoitus on jatkaa pääsiäissunnuntaihin saakka. En karppaa, mutta olen jättänyt kaikki välipalat pois, kaikki makeat turhuudet ja muutenkin syön kasvispainotteisesti. Ilolla huomasin tänään, että farkut olivat valahtaneet lökäpöksyiksi, samat farkut, jotka vielä viikko sitten olivat ilman vyötä juuri passelit. Kyllä se siitä, mutta tärkeintä on pitkäjänteisyys, kuten sinun esimerkkisi osoittaa.

    tv Leena

    VastaaPoista
  13. Onnittelut painonpudotuksesta myös minulta!

    Olisi kiinnostavaa, jos kävisit labroissa ja tsekkaisit kolesterolit, niin voisit haihduttaa epäilijöiltä ajatukset siitä, että tuollainen eläinrasvapitoinen (runsaasti voita, lihaa jne) olisi vaarallinen terveydelle. Tietenkin bloggaisit labratulokset myös. Lisäksi saisit itsekin osviittaa omasta terveydentilastasi.

    T: Tuittu, vakilukijasi

    VastaaPoista
  14. Samoin mua edelleen kiinnostaa kolesteriarvot ja veren triglyserolit.
    Kun mun päähän ei mene se että karppaajan ruokavalio olisi terveellinen sydämelle.

    Itse laihdutan sillä perinteisellä, eli herkut ja vaalea leipä pois, lisää kasviksia ja vähemmän ruokaa. Sekä reipasta liikuntaa joka päivä.
    Toimii ja nyt enää pari kiloa tavoitteeseen , joka on 58kg.

    VastaaPoista
  15. Ei tossa ruokalistassa nyt juuri muuta kovin rasvaista ole kuin nuo "reilut voinokareet". Oma "en ikinä karppaa"-ruokavalioni ei hämmästykseskseni oikeastaan poikkea tuosta muussa kuin että syön aina aamupuuron, päiväkahvilla syön leipää ja käytän kasvismargariinia mutten juurikaan juustoa, sen sijaan rasvatonta maitoa kuluu aika paljon ruokajuomana ja kahvin kanssa, jota litkin runsaasti pitkin päivää. Suklaata en syö kuin "karkkipäivänä", joita ei ole joka viikko suinkaan. Ja hedelmiä syön joka päivä monta. Näillä eväillä on painoindeksi pysynyt koko elämän alle 23 ilman, että ikinä olisi pitänyt laihduttaa.

    Karppauksessa en vieläkään ole ymmärtänyt, miksi sitä rasvaa pitää syödä, kun ketoosin idea kuulemma on, että rasva ei imeydy, kun ei ole hiilihydraatteja, jotka sitä polttaisivat. Niin että miksi rasvaa sit syödään, jos sitä ei kroppa edes käytä?

    VastaaPoista
  16. vau!!!!! upee suoritus ja missä vauhdissa..... voi kun omaisikin tuon kaltaisen itsekurin että pystyis..... tosin mulla matkaa olis vain noin 4-6kg

    VastaaPoista
  17. Nina: Mutta mulla olikin 30 kiloa ylipainoa :D Ja vielä jääkin!

    Leena: En oikein tiedä itsekään mistä tässä on tätä sinnikkyyttä ammennettu. Tunnetusti en ole kovin pitkäjänteinen ihminen :)

    Leena: Olen odotellut kutsua työhöntulotarkastukseen jossa nuo arvot katsottaisiin. Täytyy soitella itse jos ei kuulu mitään, itseäkin kiinnostaisi mitä ovat nykyään. Ylipainohan ei ollut tuonut minulle vielä mitään ongelmia.

    ninnu: Minä en laihdu perinteisellä, enkä pysyt pitämään syömääni määrää kohtuullisena. Enkä pelkää sitä mitä karppaus teke esydämelle, ylipainoni oli varmasti vaarallisempaa. Mutta kyllähän ne lukemat kiinnostaisi itseäkin!

    elämäni matkat: Kiitos :)

    Anonyymi: Niin, minun ruokavaliossa ei ole mitään rasvatonta. Maito on täysmaitoa (en juo), jogurtissa yms. on rasvaa 10%, enkä syö puuroa ja leipää, en viljoja muutenkaan. Suklaata syön tummaa suklaata jossa kaakaota väh. 80% palan tai kaksi päivässä. Minun painoindeksi ei pysyisi aisoissa syömällä virallisterveellisesti, ei ainakaan ennen pysynyt.

    Karppauksessa rasva pitää nälän poissa ja siitä saa energiaa. Joillan on rajoitettava sitä syödyn rasvan määrää ja joillain ei. Itse en ole rajoittanut vielä yhtään, enkä laske kaloreitakaan. Ketoosi ei kestä koko karppausta, van sillä käynnistetään aloitus. Omat hiilihydraattini eivät ole enää sellaiset että olisin ketoosissa. Mutta kyllä sillä hyvän alun sai :)

    tinni: Ei minulla ole itsekuria, vanhaan vaan en voi enää palata :)

    VastaaPoista
  18. Mä en karppaa, mutta syön muuten aika karppimaisesti. Vältän kaikkia light-tuotteita (olen täysin vakuuttunut siitä, että ne lihottaa;). Voi voina, juusto rasvaisen ja kerma kermana, niitä viisprossasia en ole koskaan ostanut. Ainoa suuri ero karppaukseen on kohtuuton ja täysin lapasesta lähtenyt (maito-)suklaansyönti.

    Käyn parin vuoden välein täydellisessä terveystarkastuksessa ja mun kolesteroli- ja muut arvot ovat priimat.

    VastaaPoista
  19. Nina: Mä uskon kans tuohon että arvot voi olla hyvät, kunhan ei yhdistä hiilareita rasvaan tolkuttomia määriä. Mullakin se maitosuklaan syönti oli aika rajua, levy päivässä pahimpina viikkoina. Ja kumma juttu, nyt ei enää tee mieli. Ällöttääkin ajatus että söisi 10 minuutissa koko levyn kuten ennen tein. Ja mitään kevyttuotteita ei meiltäkään enää löydy!

    VastaaPoista
  20. aivan mieletön saavutus, onnea :)

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)