sunnuntai 1. toukokuuta 2011

Tuvan lattiasta vadelmille

Kierrätys kannattaa! Koskee niin jätteitä kuin lattiaeristeitäkin. Meillä on hyötykäytetty kaikki lattioista poistetut eristeet puutarhassa. Viimeisimpänä olen kuskannut tuvan lattiapehkuja vadelmarivistön laajennukseen.
Tässä pehkut vielä tuvan lattiassa. Voin kertoa ettei enää tätä pölisevämpää hiekkaa voi olla.
Ja siellä se oli lattialankkujen alla ilman mitään välissä olevia papereita.
 Seuraavaksi pehku siirtyi imuauton avustuksella kauniiksi ja kutsuvaksi keoksi pihan sisääntulon lähettyville. Sopii hyvin rappioromanttisten maitokärryjen ja -tonkkien seuraksi. Oljet päällimmäisenä saa kasan näyttämään ihan navettajätteeltä. Suorastaan huutaa, Tervetuloa meille!
 Ja sitten osa kasasta onkin siirtynyt jo tulevien vadelmien kasvualustaksi. Vadelman laajennus alkoi jo pari vuotta sitten levittämällä musta muovi maan päälle. Sillä keinolla saatiin tapettua vähällä vaivalla rikkaruohot. Nyt laajennus odottaa enää puutarhajyrsimen käsittelyä jotta pehkut saadaan sekoitettua alla olevan multaan.
Sitten pääsen laittamaan vadelman taimet paikoilleen. Tai no, pitää ne juurakot ensin kaivaa esiin tuolta mustaviinimarjojen seasta.
 Ja sitten tämä operaatio kukkapenkki. Tylsää kuin mikä. Nyt pitää odotella sateita jotta nähdään vieläkö tässä on kotiloita. Kolme elävää yksilöä jo löytyi ja sen jälkeen levitin siihen etanamyrkyt. Nyt toivotaan myrkyn auttavan. Jos ei auta, valelen koko penkin kiehuvalla mäntysuopavedellä. Sen käsittelyn jälkeen siinä ei pitäisi elää yhdenkään limanuljaskan. Kukat siinä tosin menetetään, mutta tässä ei kasva enää mitään mitä ei kasvaisi muuallakin pihassa. Joten taimista viis, kunhan päästään kotiloista eroon.
Että semmoinen vappu täällä. Mies tekee kolmatta viikkoa putkeen 12 tunnin työpäiviä ilman vapaapäiviä.
Ei kivaa meille kotona olevillekaan, mutta sellaista se joskus on.
Mukavaa tulevaa työviikkoa kaikille!

8 kommenttia:

  1. Minä jäin kuulostelemaan tuota kotiloasiaa. Onko se ihan uusi vitsaus puutarhoissa, kun en lapsuudesta koskaan muista vastaan tulleen moista?
    Täällä kaupungissakin olen nyt parina loppukesänä huomannut esim. kauppakeskuksen betonisissa kukkarakennelmissa joukoittain pieniä, mustia kotiloita.

    VastaaPoista
  2. meillä kävi niin että kun säiliöauto tyhjensi fylliningit, niin siellä olikin ihan tajuttomasti laskinsirpaleita.... meni ihan jokunen tunti että sain edes päällimmäiset pois. ja varmaan vuositolkulla niitä tulee löytynään, täytyy vaan toivoa ettei lapset ja koira astu pahasti päälle.

    VastaaPoista
  3. Jos kotiloita on yhdessä kukkapenkissä, niin valitettavasti niitä löytyy kyllä koko puutarhasta. Siihen ei tarvita kuin kaksi lehtokotiloa ja yksi sateinen päivä niin munivat satoja munia. Ja nuo ryökäleet ovat vielä kaksiveuvoisia. Ja kannibaaleja, eli raatoja ei kannata jättää lajitovereiden proteiinipommiaterioiksi lojumaan pitkin pihaa vaan polttaa tms. Ikäviä ootuksia :( Tsemppiä kotilosotaan!

    -Johanna

    VastaaPoista
  4. Niin siis kaksiNeuvoisia piti sanomani. :)

    -Johanna

    VastaaPoista
  5. Minäkin mietin, että se on harvinaista jos kotiloita on vain yhdessä kukkapenkissä eikä sitten muualla pihassa. Ja kuitenkin niitä tulee ymäristöstä koko ajan uusia, niin että kannattaakohan kaikkia kukkapenkin kasveja uhrata...
    Sama täällä, minäkin kierrätän pölisevät hiekkaeristeet pihalle ja olenkin niistä eri tyytyväinen, kun tonttini on vanhaa merenpohjaa, oikein tiivistä savea. Tulee hyvää maan rakenteen parannusainetta ja kasvualustaa hiekasta pitäville, esim parsoille! Ja kokemukseni mukaan tuo eristehiekka on muuten mitä mainiointa kylvömultaa!

    VastaaPoista
  6. Hymyilytti kun näin Otsikon ja tekstin alkua. Samaa aihetta olen meinannut postata. Meillä on vanhoja eristepuruja laitettu katteeksi, syreeniaidan alle ja kompostin kuivikkeeksi.

    Meillä tuo kotilo-ongelma on ollut niin kauan kuin ollaan tässä asuttu. En usko sen hellittävän, mutta välillä kannassa on hieman helpotusta. Lapset on värvätty niitä myös keräilemään. Minulla on pihalla tyhjä pesuainepullo johon olen kaatanut etikkaa. Sinne keräilen lierot. Lapset tykkäisivät niistä lemmikkeinä...

    VastaaPoista
  7. Kotilot ei häviä jos jos niitä kerran on ilmaantunut, valitettavaa. Myrkyillä yms. kantaa saa pienemmäksi, mutta ei kokonaan pois.
    Kyllä niiden kanssa oppii elämään, eikä ne sentään kaikkia kasveja tuhoa kun vaan säännöllisesti kerää kotilot pois. Sateen jälkeen ämpäri kouraan ja keräystalkoisiin, näin meillä.

    VastaaPoista
  8. Siispä muitakin eristekierrättäjiä löytyy :))

    Kotilosodasta vielä sen verran, että niitä tavattiin täällä meidän pihassa ekan kerran viime vuonna. Löytyi tuosta nimenomaisesta kukkapuskasta. Tulleet todennäköisesti auton mukana ja jo aiempina vuosina koska munittu oli. Siksi viitsin taistella niitä vastaan kun eivät ole vielä levinneet koko pihaan. Viime kesänä jo tarjottiin niille myrkkyä, kuumaa vettä ja pelkkää tuhoa. Syksyllä niitä lakkasi näkymästä ja nyt toivotaan samaa hommaa. Tuolta penkin takana olevasta syreenistäkin niitä löytyi, mutta sinne ne on helppo rajata kun on talo vastassa. Eli tässä vaiheessa kun ne on tuore vihollinen niin kaikki torjunta kannattaa käyttää. Kaupungissa asuessamme niitä oli riesaksi asti kun asuttiin niiden valtaamalla alueella.

    Sirkulle vielä että ovat nykyajan riesa. Leviävät kulovalkean tavoin ja meillekin tulleet siis ilmeisesti auton mukana :( Mitään taimia en ole pihaan laittanut ja huolinut paikoista joissa kotiloita on. Multa yms. säkit ostan paikoista jossa kotiloita ei ole tai vaara pienempi. Siksipä harmittaa vietävästi että pesiytyivät tännekin.

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)