keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Kello käy

Tästä talosta on löytynyt ihan ihmeellisiä aarteita.
Siis käsittämättömän ihania juttuja on säästynyt polttoroviolta, perikunnilta tai kaatopaikalta.
Kuten tämä kello. Siellä se makasi osina muovipussissa homeisen sivukuistin homeisessa nurkassa.
Vanhoihin kelloihin erikoistunut kelloseppä löytyi Orimattilasta.
Laittoi kellon arvoiseensa kuntoon ja käyntiin.
Maksoi kyllä ihan mansikoita, mutta oli se sen arvoista.
 Kellotaulun takana on pieni teksti josta ei saa selvää, mutta vuosiluku kertookin paljon enemmän.
24.12.1892 on talon rakentamisvuoden joulu. Tästä taas voisi päätellä kellon olevan lahja uuteen kotiin.
Totuutta ei tiedä enää kukaan, mutta kiva on arvailla.

Siinä se nyt raksuttaa aikaa tuvan seinällä. Taulu tahtoo vähän hukkua tapetin kuvioihin, mutta kun kellon paikka nyt vaan on tuossa ikkunoiden välissä. Siitä se on puusohvalta helppo vetää kerran vuorokaudessa.

Kello kertoo kaunilla äänellä puoli- ja tasatunnit. Hivenen jätättää, mutta se sallittakoot näin iäkkäälle yksilölle. Kantikas punnus on alkuperäinen, käpy on kunnostajan valitsema uusi. Kantikkaita ei kuulemma saa mistään. Uskotaan, eipä ole tullut mistään vastaan.

Kello ei ole myytävänä, mutta alempana on edelleen myytävänä muutama opetustaulu.

Huomisesta alkaa pieni arvonta.

17 kommenttia:

  1. Aikamoinen löytö! Hienoa kun pääsi arvoiselleen paikalleen pölyttymästä.

    VastaaPoista
  2. Aivan upeita aarteita. Ja kerrassaan upeaa että ne ovat tulleet löydetyiksi wanhaa arvostavan henkilön toimesta!
    Tuntuu jotenkin uskomattomalta että talon teille myyneet eivät tyhjentäneet vinttejä ja nurkkia aarteista ensin, teillä on ollut todellinen aarreaitta!
    T.Laura

    VastaaPoista
  3. Tuuli: Kyllä se melkoinen löytö oli kun tajusi mitä siellä repaleisessa muovipussissa oli. Onneksi ei mennyt kuistin mukana poltettavaksi :)

    Laura: Kaikenlaista sitä löytyy vaikka periaatteessa talon oli ensin tyhjentänyt perikunta ja sitten vielä meille sen myynyt perhe. Onneksi jotain jäi nurkkiin :)

    VastaaPoista
  4. Mikä onnenkantamoinen; kellohan selvästi kuuluu taloon :-) Ja olet ihan oikeassa: sen paikka on selvästi juuri tuossa ikkunoiden välissä!

    VastaaPoista
  5. Mahdottoman kaunis kello, hieno juttu että saitte sen kuntoon! :)

    VastaaPoista
  6. Kerrassaan upea kellovanhus! Hienoa, että se kunnostettiin.

    VastaaPoista
  7. Upea kello! Hienoa, että kunnostitte sen!

    VastaaPoista
  8. Mä en tajua miten toisilta löytyy kaikkea ihanaa. Toihan on ihan mieletön ja vielä kaiverruksetkin!!
    Meiltä löytyy vaan kaikkea hiirien syömää paperia, mälsää.

    Sopii kyllä älyttömän hyvin paikalleen!

    VastaaPoista
  9. Mahtavaa, että kello on saanut uuden elämän. Mitähän tarinoita se osaisikaan kertoa jos voisi...

    VastaaPoista
  10. Mahtava löytö, ja hienoa, että kello on taidolla kunnostettu. Sopii oikein hyvin nykyiselle paikalleen.

    VastaaPoista
  11. IHan mieletön ja juuri passeli teille! :)

    VastaaPoista
  12. Tuon kellon takia vois pienet itkut tirauttaa :) Siis aivan IHANA!!! Hitsi meidän töllistä ei ole löytynyt mitään..no tässä on ollut niin monta asujaa ennen meitä, paitsi jos metsä rinnettä alkais kaivamaan, niin sinne on todellakin haudattu vaikka mitä..en uskalla edes ajatella :)

    VastaaPoista
  13. Oi joi, mitä kehuja kellollemme! Kiitos kaikille :) kello on rakas osa tätä taloa.

    VastaaPoista
  14. Todellakin ihanan kellon ootte löytäny! kello tietenkin kuuluu talon historiaan, kiva ku saitte korjattua arvokkaan kellon käyttöön, vaikkakin maksoi "mansikoita!"

    VastaaPoista

Kiitos kommenteista :)