#suuntana omavaraisuus, syyskuu 2023, entä jos?

 Syyskuun omavaraispostauksen aiheena on tilanteet joissa ei ehkä enää kykene nykyisenlaiseen omavaraisuuteen. Mitä tästä kirjoittaisin, en paljoa miettinyt sillä aihetta on pohdittu. Ylipäätään tällaisen pihapiirin, useiden eri rakennusten ja laajan puutarhan hoitaminen vie niin paljon aikaa ja energiaa, vaatii kuntoa ja taloudellista pääomaa, että on selvää miten toimitaan jos joku näistä pettää. On laitettava hakuseen uudet omistajat ja muutettava itse kevyempään asumismuotoon.

Jos tilanteeseen voi varautua eikä se tule yllättäen, on mahdollista puutarhan osalta vähentää sen hoitoisuutta. Jättää kasvihuoneet tyhjiksi, pienentää viljelysalaa tai palkata joku leikkaamaan nurmikkoa. Polttopuut voi ostaa valmiina ja pihatien auraamisen voi tilata rahalla. Edellyttäen, että sitä rahaa on. Vaikka tämä meidän asumisemme on edullista, niin edullisuus tulee siitä, että kaikki työt tehdään itse. Jos ne pitäisi ostaa ulkopuoliselta, ei asuminen näin olisikaan ehkä enää kovin edullista. 

Suuret remontit vaativat lihasvoimaa, taitoa ja aikaa sekä rahaa. Tavoite on saada ne kaikki valmiiksi parin vuoden sisään, pientä pintaremonttia voi tehdä heikommassakin kunnossa.

Kuvan traktori ei liity talon lumitöihin, se on mieheni uusin hankinta, aina pitää olla joku projekti meneillään. Lumityöt tehdään kuitenkin vastaavalla traktorilla, vanhalla Valmetilla. Ei Valmet itsestään kulje, sitä pitää huoltaa ja korjata. En osaisi kun en osaa edes ajaa trkatorilla.

Valkoinen kuukausimansikka on on niitä helppohoitoisia kasveja joilla voisi täyttää koko puutarhan. Kun kerran saa taimen kasvamaan, ei se vaadi mitään hoitoa. Hyvä huomioida kun tulee ikää ja keho kangistuu.

Perennaloiston ylläpitäminen ei aina ole helppoa, etenkään kipeiden polvien kanssa, sen olen huomannut. Sitkeys auttaa ja uusien toimintatapojen löytäminen. Ja sitten kun istuttaa perennoiden eteen hurjasti leviävän maksaruohon, voi sillä hätätapauksessa täyttää kaikki kukkapenkit. Kuvan maksaruoho on hankittu vuosi sitten. Yksi pieni taimi. Nyt sitä on melkein kahden neliön alalla. Sedum ochroleucum 'Red Wiggle' yllätti leviämisvimmallaan. En ole toista noin nopeakasvuista maksaruohoa tavannut. Juttelin tästä tänä vuonna Mustilassa myyjän kanssa. Hän oli virolainen, mutta suomeksi puhuimme. Hänen tyttärensä on tuonut alkuperäisen taimen Irlannista. Jos se kasvaa köyhässä maassa, on väri kaunis punainen. Minulla kasvaa liian ravintorikkaassa mullassa joten väri on enemmän vihreä.

Vakavia aiheita, mutta sellaisia joita on syytä pohtia etukäteen, mutta ei liikaa. Nautitaan puutarhasta ja kaikesta siitä elämästä jota elämme juuri nyt.

Omavaraispostauksia luotsaavat Tsajut ja Korkeala tuttuun tyyliin. Alla linkut muiden sarjaa kirjoittavien postauksiin.

Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/syyskuu2023/

Kakskulma https://kakskulma.com/talo-myota-ja-vastoinkaymisiin/

Tillintilan Anna https://www.tillintilananna.fi/omavaraisuus-ja-elamanmuutokset/

Kasvuvyöhyke 2

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2023/09/suunnitelmia.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2023/09/ikaantyvan-puutarhanhoitajan-vinkit.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/09/suuntana-omavaraisuus-syyskuu-2023.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-9/

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/surkeiden-sattumusten-sarjat

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/09/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-9.html

Kasvuvyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/09/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2023/09/04/syyskuu-23-uhkat/

Remontin loppusuora

 Remontin loppuvaihe on hidasta kuin mikä. Vaikka ollaan loppusuoralla, niin silti riittää pientä pipertämistä joka vie aikaa. Eilen maalasin kolme pientä peitelistaa ja tänään samat listat uudestaan, huomenna ne saadaan paikoilleen. Yhteensä vartin työ, mutta maalin kuivumisen takia jakaantuu kolmelle päivälle.

Isojakin asioita on saatu valmiiksi, tai ainakin melkein valmiiksi. Lattia on maalattu kahta väriä yhdistävää koristeraitaa lukuun ottamatta.

Huone on vielä ilman sähköjä joten kuvien valaistus on kova työmaavalo joka on tuvan puolella. Sähköjä varten pitäisi tilata pistorasiat ja kytkimet. Ikkunoiden alle tulee varaus sähköpattereille, toistaiseksi niitä ei laiteta, 18 vuotta on pärjätty takan lämmöllä. Ikkunat tuleva tarvitsemaan verhot, ideoita otetaan vastaan verhojen väristä, vihreitä en halua. Ikkunoiden takan näkyy talon takana oleva koivikko, se missä kasvaa niitä kantarelleja runsaasti.

Lattia on maalattu kahteen kertaan. Tällä kertaa maali on Betoluxia, keskellä sävy on Uulan kaakao, reunoilla sama sävy kuin listoissa. Kirjahyllyyn asettelin osan kirjoista, loput sitten kun maalia on kuivunut. Kirjahyllyyn tulee alaosaan ovet. Koska kirjahyllystä tehtiin kiinteä, tehtiin ruskea reuna myös sen eteen. 

Takan edustan lankut määrittelivät ruskean reunuksen mitat. Koristeraidan väri pitäisi päättää, se on joko sama ruskea kuin kirjahyllyssä tai sama vihreä kuin seinäpaneeleissa, miehen kanssa väittelemme asiasta. Tuo yksi väliovi (vie vanhempien valtakuntaan) vaihtuu viikonloppuna vanhaksi peilioveksi jos miehellä on aikaa tehdä vaihto. Sen jälkeen on minun vuoro maalata ovi ja karmit.

Kiiltävää on. Betolux himmenee ajan kanssa ja sitten kun maali kuivuu, nyt se on märkää vastamaalattua. Huone on suurehko, 22 neliötä. Lattiaan upposi maalia yli neljä litraa. Kirjoja on tulossa reilusti lisää, mutta taitaa muutama hylly jäädä tyhjäksi tulevia hankintoja varten. Oikealla puolella yhden hyllyn leveys on yli 80 cm, vasemmalla reilut 70 cm. Pelkkiä puutarhakirjoja tuli yksi 80 cm pätkä.

Kun näin pitkällä ollaan, uskallan miettiä verhojen lisäksi muuta sisustusta. Vanhat matot myyn eteenpäin ja hankin ajan kanssa uudet. Myös kattovalaisin on etsinnässä, voi olla, että vanha laitetaan paikoilleen kunnes uusi löytyy. Huutokaupasta ostin kattorosetin, se on tosin uretaania eikä kipsiä tai puuta, mutta ehkä sen verran voi antaa periksi nykyajalle.

Kyllä tuolla kelpaa viettää iltoja takkatulen ääressä kunhan siihen pisteeseen asti päästään.

Elokuu on ruusujen aikaa

Monet ruusut kukkivat elokuussa kauneimmillaan. Jos vielä joskus hankin ruusun, pitää sen ehdottomasti olla remontoiva, koko kesän kukkija. Itse asiassa uudelle ruusulle on tilaus, on paikka valmiina kunhan vain sopiva taimi tulee vastaan.

Austin-ruusu Crown Princess Margareta on ollut kesän ruusukuningatar. Siinä on koko ajan kukkia ja nuppuja. Kukat tuntuvat olevan kovin herkkiä sateelle, niistä tulee sateen jälkeen pilkullisia.

Jos pitäisi valita yksi elämäni ruusu, olisi se tämä.

'Snow Pavement' on sekin kukkinut koko kesän, jo kaksi kuukautta. Leikkasin tämän kokonaan alas vuosi sitten keväällä. Se kannatti, risuuntunut ruusu voi taas hyvin ja kukkii runsaasti.

Olen kai vihdoin oppinut miten saan Easy Elegans ruusut viihtymään puutarhassani. 'Calypso' on hankittu viime vuonna. Se on tehnyt kukan aina entisen kuihduttua pitkin kesää. Siirsin ruusun vähän paremmalle paikalle jossa se tulee hyvin esiin, toivottavasti ei ottanut siitä nokkiinsa. Joskus syksyn viimeiset aleostokset tulee vain länttäistyä johonkin pieneen koloon kun ei muutakaan keksi. Niin kävi tällekin ruusulle.

'Sointu' aloitti uuden kukintakierroksen pienen tauon jälkeen. 

'Music Box' on niitä viihtymään saatuja  Easy Elegans ruusuja. Niiden kanssa ei pidä säikähtää keväällä vaikka ruusu näyttäisi kuolleilta ja kaikki versot paleltuneilta. Kasvattavat uudet versot tilalle ja kukkivat silti upeasti.

Myös 'High Voltage' on kukkinut koko kesän. Sen kukat ovat ensin keltaisia ja vaalenevat sitten kerman värisiksi.

Viimeisenä ikikukkija, nimetön äitienpäiväruusu. Jaksaa porhaltaa pakkasiin asti. Kunpa sitä jaksaisi itsekin yhtä innolla puutarhaa pakkasiin asti.

Kovin sateista viikkoa on ennustettu. Piti istuttaa sunnuntaina kaikki Mustilan tuliaiset maahan mutten ehtinyt, menikin päivä maalatessa ja kaikkea muuta haahuillessa.