Valmista on

Imelletyn perunalaatikon perunat on keitetty, viimeinen kauppareissu hoidettu, kaikki lahjat on paketoitu, pellavaliinat silitetty ja joulutortut leivottu. Joulun juhla voi tulla.

 Koristeita on niukasti. Iso olkipukki pitää olla salin lattialla joka vuosi. Se muistuttaa edesmenneestä ystävästäni jonka kanssa teimme aikoinaan hulvattoman hauskoja ostosmatkoja ennen joulua kolmannen ystävän kanssa.

 Amarylliksia ilman ei joulua tule, leikkoja ostin pari lisää.

 Lahjat ovat jo kuusen alla, isot lapsen kun tietävät ettei niitä tonttu tuo.

 Päivällä koettiin pienoinen lumimyräkkä. Nyt on sade tauonnut, tuuli on vielä kohtalaisen voimakas. Tuli valkoinen joulu.

Joulutorttuja en tee joka vuosi. Nyt tein itse rahkavoitaikinan, siitä syntyy parhaimmat tortut. Puolikuun muotoisissa on täytteenä mansikkamarmeladia ja tähdissä sekä enkeleissä nutellaa. Maistoin yhden nutellatortun ja olin hitusen yllättynyt miten hyviä olivat. Saattaa tulla uusi perinne mansikkamarmeladin rinnalle.

Hyvää ja rauhaisaa joulua!

Metsikköön tuli uusia asukkaita

Lasikuistin satumetsä sai uusia asukkaita. Tontut kömpivät koloistaan joulua viettämään, ja kauriit saapuivat nuotion ääreen lämmittelemään. Lensipä paikalle pari punatulkkuakin mutta ujoina pysyttelevät tonttujen takana.

 Kaurisemo vasoineen eksyi paikalle Berliinin joulutorilta. Nuorin poika teki eläimille nuotion.

 Tontut ovat lasten tekemiä jo vuosien takaa. Osa tontuista on ehkä nauttinut liikaa glögiä ja kinkkua, taitaa vaivata pieni ähky.

Jännittävää joulun odotusta, ei ole enää montaa yötä aattoon.

Valkoinen jouluviikko

Tällä hetkellä olo ja maisema on sellainen, että luvassa saattaa olla valkoinen joulu. 

 Koristeomenapuu pitää sinnikkäästi kiinni viimeisistä omenoistaan. En ole kiinnittänyt huomiota syökö linnut omenat pois talven mittaan.

 Kuvat on otettu päivän valoisimman hetken kohdalla. Hämärää on, vaikka toisaalta kauniin sinistä. Lumiset puut ovat nyt erityisen kauniit talon taustalla.

 Luminen puutarha nukkuu ruususen unta. Maisema on petolliset talvinen. Tuonne alapihalle kun menee kävelemään niin lumen alta tirskahtaa heti esiin märkää mutaa. Maa ei ole vielä jäässä vaan umpimärkää lumen alla. Kasveille se voi olla kohtalokasta, ehkä lumi kuitenkin myös suojaa.

 Arboretumissa on kuivempaa. Talvella näkee paremmin minne on istutettu mitäkin. Ja samalla huomaa sen että parissa vuodessa taimet ovat saaneet kivasti lisää kokoa. Ehkä täällä olla viiden vuoden päästä jo miehen mitoissa. On muuten yhdenlaista talven kauneutta kun taivas ja maa ovat samanväriset.

Jalo ei oikein lumesta perusta. Käy pikaisesti pihalla eli lymyilee auton alla tai huseeraa liiterissä. ja sitten nopeasti sisälle ettei tassut kylmene liikaa. En minäkään täysin ole lumen ystävä mutta on lumella monta hyvää puolta. Kaunistaa maisemaa, suojaa taimia ja kasattuna talon kivijalkaa vasten pitää talon lämpimämpänä. Ja tuo hitusen joulumieltä pimeyden keskelle.