lauantai 6. elokuuta 2011

Eräiden patjojen tarina

Voi elämä että voi olla yhdet patjat työn ja tuskan takana. Tai niin ainakin luulin.
 Kaikkihan lähti siitä, että leikkihuoneeseen tuli kerrossänky hoitolapsia varten. Siihen taas tarvittiin uudet patjat ja minä sain päähänpinttymäksi hankkia ne Ikeasta. Tiesin, että ensimmäisen työviikon perjantai on tasoitusvapaa ja silloin hankittaisiin ne patjat, sieltä Ikeasta. Koko alkuviikon kävin puljun nettisivuilla ja aina näytti että Vysna Slummer -patjoja on, riittävän monta, siis kymmeniä. Tai olisi Tampereen Ikeassa, mutta ei sekään olisi ongelma. Samaan reissuun voidaan yhdistää Ikea ja Särkänniemi. Siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
 Särkänniemi oli mennä karille jo siinä, ettei vanhimman pojan paras ystävä päässyt mukana toisen reissunsa takia. Tyttärelle ja kaverilleen kävi ja pienet pojat pääsisivät tietenkin mukaan. Torstaina päätin sitten vielä tarkistaa patjatilanteen Ikean nettisivuilta ja miten kävikään. Teet oli tyrskähtää näppäimistölle kun ei koko patjaa löytynyt heidän nettisivuiltaan. Oli kyllä 10 euroa kalliimpaa uutuuspatjaa, mutta EI Tampereen Ikeassa ja Vantaallakin vasta lauantaina, ehkä. Otin pikaisen puhelun Tampereen Ikeaan ja kysyin miten on mahdollista että keskiviikkona on monta kymmentä patjaa ja torstaiaamuna koko tuote on hävinnyt. Selvisi että patja on poistuva tuote ja kuulemma myyty loppuun. Kas kun joku asiakas voi ostaa vaikka 20 patjaa. Siinä vähän manasin päiväkoteja, mutta ei se mitään. Perjantaina Särkänniemeen ja lauantaina hautajaisten jälkeen Vantaalle Ikeaan JOS patjoja on tullut. Siinä suunnitelma B.
Perjantaina lähdettiin kuitenkin reissuun ja alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Ensin Ikeaan ja sitten huvipuistoon. Ikeassa kävi tuuri ja pojat mahtuivat vahvasti pissalle tuoksuvaan leikkipaikkaan. Minä juoksemaan osastoja läpi muistini varassa kun ostoslista jäi tietenkin kotiin. Lastenosastolla kohtasin suuren ihmeen. Niitä Slummer patjoja onkin ja kaiken lisäksi alessa, vain 19,95e kappale! En vielä kuitenkaan uskaltanut toivoa liikoja, sillä patjat olisivat itsepalveluvarastossa. Kieli vyön alla sinne varastolle ja ah, niitä löytyy. Kaksi piti ostaa, mutta otin samantein neljä, sillä rahalla kun olisin saanut sitä Slummerin tilalle tullutta patjaa vaivaiset kaksi kappaletta. Nyt tulee tulevaan vuodelaatikkoonkin kunnon patja ja sisko saa yhden.

Ja mitä tästä kaikesta opin. Älä luota Ikean varastotilanteeseen vaan mene itse paikalle, saatat yllättyä positiivisesti. Ainakin sain 70x160x9cm patjat edullisesti. Taatusti edullisemmin kuin mistään muualta ja vielä vetoketjutetulla päällisellä. Pieni piru mielessäni kyllä huutaa, että niillä Särkänniemen 130e:n rannekkeilla olisin saanut tästä ihan läheltä jo aika monta patjaa ja mittojen mukaan, mutta hautaan sen pirun äänen aina lasten riemun ja Särkänniemen muistojen alle. Kaikkea ei voi mitata rahassa.

Kuten ei sitä, että mieheni menetti kesällä äkillisesti enonsa. Tänään jätettiin enolle ne viimeiset jäähyväiset.
Rankka päivä.

Pitäkää huolta toisistanne!

tiistai 2. elokuuta 2011

Iines

Sunnuntaina meille muutti pieni karvainen kissaneiti. Ikää n. 12 viikkoa, siis ihan vauva. Ensimmäisenä päivänä Iinestä itketti kovasti, ei maistunut ruoka eikä olo ollut hyvä. Tärisytti ja pelotti. Eilen uskallettiin jo pois sohvien alta ja nälkä voitti pelon, kreikkalainen jogurtti maistui aika vauhdilla. Tänään kelpasi jo paistettu jauheliha ja kissanraksut seurauksella että sohvalle kävi vahinko. Hiekkalaatikko vielä hieman hakusessa mutta niinhän se pienillä joskus on.

Suloisuudessa Iines on meistä vailla vertaa, kuvat kertokoot sen teillekin. Kuvien laatu ei ole mikään paras, mutta neitiä on aika mahdoton kuvata kun ei pysy sekuntiakaan ihan liikkumatta. Tulee se suloisuus ilmi näistäkin.





Mitä sanoo sitten rääpäleestä kissaherrat Otto ja Aatu. Aatun mielestä moisen olisi voinut jättää hakematta. Paras kuin sille vain sähisee ja murisee, mikä lie otus onkin. Elämä pilalla juuri kun alkoi mennä hyvin tuumaa Aatu. Ottoa otus kiinnostaisi, mutta eihän pihan kingi nyt voi alentua tuollaisen kanssa leikkimään, paras vaan kävellä nenä taivasta kohden ohi ja olla huomaamatta, kyllä se rääpäle vielä oppii kuka käskee ja määrää tahdin.

Ihanaa kun talossa on taas vauva!

maanantai 1. elokuuta 2011

Muutoksen tuulia

Tammikuusta alkaen yksi talon makuuhuoneista on toiminut työni takia leikkihuoneena. Oikeammin huone on minulle työhuone. Huoneen kaapeissa säilytetään kaikki hoitolapsille luvalliset lelut ja pelit ja muut tavarat. Huone toimii myös nukkumahuoneena. Nukkuminen olikin asia jonka takia huonetta piti laitella uusiksi. Syksyn mittaan toivon saavani ryhmäni täyteen, ja vaikka en saisi, tulevat varahoitoa tarvitsevat lapset kansoittamaan huonetta säännöllisen epäsäännöllisesti hoitajien työaikamuutosten takia. Siksipä tuli tarve saada lisää nukkumatilaa.

Tilanne kesän aikana huoneessa oli tämä: kasapäin lattialla lainehtivia legoja.
 Naapureilta ilmaiseksi saatu sängy on rumuudessaan ihan omaa luokkaansa. Ajoi kyllä asiansa ja on ehjä, mutta sattuu se silmiin. Nyt sänky on kannettu ylisille odottelemaan jatkopaikkaa ja tilalle tuotiin jotain söpöisen kaunista.
 Tuolla kulmassa se pilkottaa, ihana vanha kerrossänky jonka saimme ystävältä lainaksi. Haettiin sängyt lauantaina ja aloin hiomaan niitä saman tein. Sitten huiskittiin muutama purkki spraymaalia ja lopputulos on sangen kelvollinen.
 Patjoja ne vielä kaipaa mutta sepä onkin sitten toinen juttu. Valmiina en ole löytänyt mistään patjoja koossa 60x160cm, mutta Ikeasta löytyi versio josta voisi kaventaa vähän pois. Tietysti minun tuurilla niitä ei ole kahdessa lähimmässä Ikeassa vaan Tampereella asti. Perjantaina olisi kyllä vapaapäivä ja silloin niitä voisi lähteä hakemaan. Vantaalle olisin ajellut jo tänään ekan työpäivän kunniaksi jollei varastotilanne olisi minun kannalta kerrassaan surkea. Toiseksi jostain pitäisi löytyä huoneen väreihin sopivat, edulliset ja hyvälaatuiset fleece-peitot lapsille. Lienee mahdoton tehtävä kaikilla noilla ominaisuuksilla.
Minulla oli lehdessä hakusessa toinen kerrossänky, tulos: ei yhtään puhelua. Ostajia olisi kyllä riittänyt. Nyt jätetään hetkeksi etsintä väliin ja mies tekee tuonne kerrossängyn alle vuodelaatikon jonne saan yhden lapsen nukkumaan. Aivoni ajattelevat vielä niin päiväkotimaisesti, että jokaisella meille hoitoon tulevalla on oltava oma kiinteä nukkumapaikka, oma kori omille vaatteille, oma pyyhe koukkuineen kylpyhuoneessa ja oma paikka ruokapöydässä. Sitten sujuu elo hyvin.