Aarrearkku

Salistamme löytyy aarrearkku, oikeammin taitaa olla kapioarkku. Nykyinen käyttötarkoitus on kuitenkin aarrearkku. Arkku on talon alkuperäistä esineistöä, yksi niistä muutamasta vähäisestä mitä meillä on. Arkkua pidetään yleensä kiinni, auki se on suuremmissa juhlissa yms. Sinne saa kurkata ja kaikkea siellä olevaa saa katsoa ja koskea. Mitä siellä sitten on? Sieltä löytyy vintin aarteita, kaikenmaailman papereita, kirjoja, kirjeitä, valokuvia ja lehtiä millä vintin lattia on peitettynä. Vähissä erin niitä aarteita siirtyy tänne alakertaan. Huonokuntoiset päätyy poltettavaksi, mutta kaikki säästämisen arvoiset laitetaan talteen. Olkoon tämä osa 1. niiden esittelystä.

Maatalossa on tietenkin ollut ennen lypsylehmiä, edistyksellisessä talossa oppaita niiden hoitoa varten (tai avutonta miniää varten). Vasemmalla Karjanhoidon ja Maatalouden oppikirja vuodelta 1892. Oikealla lypsylehmien hoito ja ruokinta vuodelta 1891. Eipä ole tullut näitä luettua vaikka talteen otin, meiltä kun puuttuu tuo lypsykarja kuten muukin karja :D

Puuhailua puutarhassa.

Tämä päivä käytettiin haravoimiseen. Viime syksynä jäi suurin osa lehdistä maahan, osin laiskuutta, osin säiden takia, lumien alta kun on aika vaikea haravoida. Homma oli edessä nyt keväällä. Piha ei ole haravoitu päivässä, eikä kahdessakaan, mutta pikkuhiljaa on voinut jo aloitella kuivemmista paikoista.

Kummityttö työn touhussa, piti saada aikuisten harava. Taustalla näkyy komea kuusiaitamme jonka on annettu kasvaa rauhassa. Aita on pohjoiseen ja suojaa kyllä tehokkaasti koko pihaa. Kuopus teki hommia täysillä, haravasta puuttuu muutama piikki mutta ei haitannut menoa. Puutarhaan tarvitseekin hankkia pari uutta lasten haravaa, voikukkarautaa ja vaikka mitä hajonneiden tilalle. Kaksi uutta metalliharavaa aikuisille ehdin jo hankkia, mutta taidan ostaa vielä Fiskarsin muovisenkin, edellinen on sekin rikki.

10-vuotiaskin osallistui talkoisiin kun kaivettiin navetan uumenista moottorivoimia avuksi. Puista tulee lehtiä niin paljon, että kottikärryillä niiden pois kuskaamiseen menee ikuisuus. Kuopus on ottanut jo oman paikkansa valmiiksi, mukaan pitää päästä kun iskä kippaa lehdet navetan taakse.

Tänään tarkistin koko pihapiirin myyrävaurioista. Sain luvuksi 0!!!!!!! Ilmeisesti kolme kissaa ovat hoitaneet hommansa eikä myyrät ole päässeet mellastamaan. Kaikki istutukset + luonnonkasvit ovat saaneet olla rauhassa vesi- ja peltomyyriltä. Aikaisempina vuosina vaurioita on ollut ja lumien alta on paljastunut käytäviä vaikka millä mitalla. Uudet omenapuut oli ainoat jotka varsinaisesti suojattiin.

Uusi matto

Täältäpäin löytyy harvemmin kirppareilta muuta kuin räsymattoja tai tekokuitumattoja. Räsymatot kyllä käyvät meille kunhan hinta on kohtuullinen. Kierrätyskeskuksesta on tullut muutama ostettua. Mutta tämä villakaunotar tuli vastaan kirpparilla. Ei ole mikään aito itämainen matto, vaan made in Belgia, mutta 100% villaa ja suuri, 190x290cm. Juuri sopivan kokoinen makuuhuoneeseemme ja väritkin ok. Pesulassa käytin, sillä matto oli aika pölyinen ja nuhjuinen. Pesulan jälkeen on kuin uusi ja nyt ei enää tarvitse tassutella makuuhuoneessa kylmällä muovimatolla.Kunhan makuuhuone saa vielä lankkulattian esiin ja uuden tapetin, on matto loistohankinta!