torstai 3. lokakuuta 2013

Letitetty vaahtera ja vähän muuta puutarhassa tänään

Minulle talven odotus alkaa viereisen pellon ensimmäisistä hanhi- ja joutsenparvista jotka käyttävät peltoa lepopaikkanaan pitkällä matkalla etelään. Tänä vuonna parvia on ollut harvinaisen vähän, mutta luulen siihen olevan yksi hyvä syy. Kaunis ja lämmin syksy. Suurimmat parvet taitavat olla vielä matkalla tänne meille päin.

Puutarhassa kaunis ja lämmin syksy ei ole haitannut mitään tai ketään. En muista täällä asuessani toista syyskuuta jolloin olisin touhunnut yhtä paljon puutarhassa kuin tänä vuonna. Eikä tämä alkanut lokakuu jää toivottavasti yhtään heikommaksi.
 Türin taimien penkki on lähtenyt hienosti kasvuun. Muutama taimi siinä on vielä purkeissa odottaen pääsyä luumulehtoon. Talven yli pitäisi selvitä hengissä.
 Arboretumin takia menetin pajuni jota aloin jossain vaiheessa vääntää palmikoille. Kuin tilauksesta tämä Türin penkissä kasvanut vaahtera oli haarautunut jäniksen vierailun jälkeen kolmeksi haaraksi. Tiesin heti mitä teen vaahteralle vaikka näin ei joidenkin mielestä saisi tehdä, on puiden pilaamista. Ei se mitään, minun puutarhassa pätee minun säännöt ja vaahterakin joutuu taipumaan letille. Kesäkuussa letitetyt oksat ovat jo osin toisiinsa kiinni kasvaneita. Aika nopeasti.
 Kasvimaalla on enää pelkkää multaa yrttipenkin väriloiston lisäksi. Yrttejä en raaski siivota pois juuri tuon värisekamelskan takia vaikka puskissa ei enää mitään syötävää olekaan.
 Tämä neito ei paljoa perusta puutarhatöistä, mutta seuraa koko ajan mukana mitä ikinä teenkin. Eilen otti vähän sievien viiksikarvojensa päälle kun en antanut tuoda hiirtä sisälle syötäväksi.
 Puutarhamyymälän syysalesta ostin pihaan yhden syyshortensian. Istuttaessa kävi hups, ja pensas jakaantui kahtia. Nyt kasvaa syyshortensia talon lähellä ja toinen arboretumissa. Toiveissa on saada näistä sellaiset rungolliset pienet puut joita näkee vanhoilla pihoilla ja hautausmailla. Ei kyllä aavistustakaan miten sellainen puu saadaan aikaan vai kasvaako hortensia itse sen muotoiseksi.

 Paraatikukkapenkkiin on ripoteltu reilusti hiekkaa. Kokeilen nyt tällä konstilla saanko penkkiä vaivaavan sammalkasvuston kuriin. Kalkitus ei ole auttanut yhtään eikä sammalta ole mikään helppo kitkeä pois. Penkin pioneilla on upean kukinnan lisäksi kaunis syysväri. Etenkin kun vertaa sormustinkukan väriin joka on tässä kohta vuotta kuolleen ruskea.
Sisätiloissa meillä makoilee yksi raidallinen potilas, siitä lisää huomenna.

8 kommenttia:

  1. Aika makee toi letitysjuttu!

    Mun syyshortesiasta tuli vähitellen paksurunkoinen, kun pupuset söivät sitä joka talvi. En tosin tiedä oliko sillä mitään edistävää vaikutusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Letitetyn vaanhteran yläosasta yritän kasvattaa tuuheaa palloa, haaveissa on sellainen pikkupuu joka antaisi sopivaa taustaa perennoille.
      Syyshortensiaa pitää ilmeisesti leikata, sulla sen hoito pupuset!

      Poista
  2. syyshortensia on todella kaunis kukka :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, ja ilmeisesti kukkii jo ihan pienenä pensaana.

      Poista
  3. Syyshortensioita minäkin haluaisin. Tuo vaahterahan on hieno!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syyshortensiat on nättejä ja nyt saa edullisesti. Vaahterasta tuli aika hauska :)

      Poista
  4. Minä olen myös tykästynyt syyshortensioihin ja aion ostaa joka vuosi yhden kunnes pihapolkumme on saanut toisen reunansa niitä täyteen ;) Mukavia syyspuuhailuja sinulle ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syyshortensioiden reunustama polku, meille kans! Meillä on ollut mietinnässä koivukuja pihatien varteen, mutta nyt kun siihen ympättiin jo arboretum niin ei taida jäädä tilaa koivuille. Jotain matalampaa ja pienempää laitetaan, syyshortensia voisi olla yksi vaihtoehto.

      Poista

Kiitos kommenteista :)