torstai 22. elokuuta 2013

Arkeologisia kaivauksia, osa 1.

Nopeasti valmistuvan liiterin korjauksessa on menossa vaihe siivoa ryönät. Tällainen itseoppinut arkeologi ei meinannut pöksyissään pysyä kun tuli lupa alkaa siivota ja hyökätä roskan kimppuun. Äkkiä hakemaan vajasta tarvittavat tarvikkeet, muovilaatikko, kottikärryt, lapio ja tukevat hanskat.

Ja voi kuulkaas, miten sitä menneen ajan tavaraa alkaakin tulla esiin. Emalikattilasta on pohja vähän heikossa hapessa, mutta sopan keittämisen sijaan saa jäädä tähän kivelle.
 Jos huussista löytyi yksi ehjä pullo, niin liiterin ympäriltä löytyi aika monta. Tässä vasta osa kokoelmasta. Joissain vieläpä kivasti sisältöä jäljellä. Joku rohkea olisi avannut ja nuuhkaissut, minä en.
 Ja rautaromua riittää. Kuskasin sitä kukkurallisen kottikärryllisen pois, ja aina vaan löytyy. Mutta selvisipä sekin, että talon lattioita on joskus maalattu permolla. Sen aikaisten tekstien mukaan permomaali on lattiaemalia.
 Pieniä aarteita. Lusikka on 2. sijan palkinto, saatu viisottelusta 20.9.1932.
 Ison kiven vierestä löytyi muinaisen lääkekaapin sisältö. Nämä ne ehjät putelit, rikkinäisiä tuplasti enemmän.
 Mutta miten kivaa, lisää metallia, nahkarukkasia, kengän pohjia ja jopa yksi akku. Ja joko mainitsin, lasinsiruja.
 Vaan löytyi jotain niin kaunistakin. Maitokannu jonka kernaasti huolisin ehjänä ja kokonaisenakin. Kuten myös tuon lasilautasen josta on jäljellä kaksi sirpaletta.
 Tai huolisin minä nämä kaikki. Sirpaleet on kerätty ja puhdistettu ajatuksena että ne säilötään muistoina siitä millaisia astioita täällä oli ennen käytössä. Minulla on pieni haave tehdä yhteen aittahuoneeseen piskuinen kotimuseo ja sinne nämäkin talletettaisiin. Myös tuo pieni lasikupu joka on kuulemma traktorin osa.
 Sinivalkoinen kuppi on kaunis, ja ainut esine josta löytyi kaikki sirpaleet. Kuppi on Arabiaa, mutta sarjan nimeä en tiedä.
Viikonlopun jälkeen jatketaan, yksi ilta ei riittänyt koko alueen putsaamiseen. Ja löytyneelle ikkunalasikalmistolle jouduttiin tekemään kurjasti, eli jättämään paikoilleen. Liian iso työ nyt tehtäväksi joten iskettiin kiviä päälle jotta kukaan ei satuta itseään sirpalenippuihin. Ja pitihän sitä jättää työtä tulevillekin arkeologeille.

22 kommenttia:

  1. Ohhooo..ompa siellä kaivauksissa ollut kaikenlaista! :D
    Jännää ja mielenkiintoista!

    VastaaPoista
  2. Nykymaailmassa kamala ajatella että oma tontti on joskus ollut myös kaatopaikka. Jätteet on laitettu saunan, navetan tai muu rakennuksen taakse ja unohdettu. Toisaalta, jos olisi ollut jo kaatopaikkoja, ei näitäkään aarteita esiin kaivettaisi.

    VastaaPoista
  3. näyttää niin tutulle jutulle :) meidän vanhan talon ympärys on ihan täynnä juuri tätä ja vielä kaiken lisäksi kun talo jossain kohtaa (juotiin) kunnan pakkolunastettavaksi, niin ne kaikki sadat tuhannet viinapullot on tietysti särjetty lähi rinteeseen talon päätyyn :(( sinne ei oikein uskalla edes päästää lapsia taikka koiria, koska sieltä nousee lasia kokoajan pintaan..en ymmärrä miten sitä sieltä aina vaan löytyy ja löytyy..pitäisi mullistaa varmaan koko rinne..mutta jätän sen muille riesaksi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin sitä viinapullon kappaletta riittää. Niitä on heitelty talon alle, pensaiden juurelle, ihan mihin vaan on silmistä pois saatu. Ikkunalasihautuumaa oli kyllä pahin.

      Nyt kyllä ymmärtää miten tärkeää on ettei lasi päädy luontoon.

      Poista
  4. Voi kun hymyilyttää... me teemme aivan samanlaisia argeologisia kaivauksia ja säilömme kaiken edes jollain lailla säilömisen arvoisen, kuten ajan hampaan nakertama pariton nahkasaapas tai loputon kasa sirpaleita tai yksittäisiä sivuja pienestä Katekismuksesta. Siitä tulee hyvä mieli ;-)!

    tv Leena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja miten kiva oli askarrella pikaliiman kanssa sirpaleita kasaan. Oli liimassa vähän muutakin kuin sirpaleet :D

      Mutta toi on niin totta, tästä saa hyvän mielen :)

      Poista
    2. Hyvä tuo sinun ajatus laittaa kaikki näytilel johonkin ulkorakennukseen. ITse en ollut tullut sellaista ajatelleeksi. Meillä nämä aarteet on toistaiseksi säilötty lillstu:ssa ämpäreissä nurkkaan, mutta pitäisi varmaan joskus käydä niitä läpi ja puhdistaa ja kasata yhteen. En vain tiedä missä välissä ;-)!

      tv Leena

      Poista
    3. Nyt mullakin meni kaikki pullot niine hyvineen ämpäriin ja vajan nurkkaan odottamaan että joku ehtii putsata. Kiire ei ole sillä ei me ehditä aittaakaan korjaamaan vielä pariin vuoteen.

      Poista
  5. Tuollaisten löytöjen tekeminen on aina yhtä mukavaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, koskana ei tiedä mitä tulee eteen. Luurangoilta onneksi vältyttiin :D

      Poista
  6. Ihanaa arkeologiaa tuollainen :) Meilläkin olis ulkosaunan takana tsänssi tehdä arkeologisia löytöjä, toistaseks oon antanut vielä olla, mitä nyt vähän kompostia kuopastessa tulee esiin yhtä sun toista romua :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Saunan takana oli meillkin yksi pihan kaatopaikoista. Harmi että sen aarteita en tajunnut tallettaa.

      Poista
  7. mahtava löytö!
    Meillä kans takapihalta aikoinaan löyty melkoinen "kaato-paikka",kovan työn takana oli saada se romu pois sieltä...Mutta kannatti,nyt on tilalla leikkimökki ison hiekkalaatikon kera...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitkeässä tuo romu on, kasvien juuret on kietoutunut kaiken ympärille.

      Poista
  8. Oijoi mitä löytöjä! Omasta pihapiiristä on ihan parasta tehdä aarrelöytöjä :) Varsinkin tuo lusikka on mahtava. Miekin oon arabiaa löytänyt, yhden ehjän lautasenkin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehjää on löytynyt vähän, mutta edes jotain! Ja ihan kaikkea mahdollista asepuvun napista lusikkaan :)

      Poista
  9. Yksi ystävä oli myös tehnyt löytöjä aitan alta ja säästänyt kaikki lasin sirpaleet ja palaset. Oli paljon eri muotoisija ja värisiä palasia. Hän teki niistä ison ja upean tuulikellon laittamalla ne paksusta siimata roikkumaan vanhaan hirrenkappaleeseen ja se sitten ketjuilla kuistin kattoon. On muuten hieno ja välkkyy valossa kauniisti ja samalla kodin jo risaiset aarteet sai talteen. Niissä oli kuulemma kova putsaaminen, mutta nyt ne ovat todellinen katseenvangitsija.
    Olen myös laittanut piharakennuksen lattian alta löydettyjä lasipaloja talteen, mutta vielä en ole saanut tehtyä niistä mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä, tuulikello aitalle voisi olla kiva.

      Poista
  10. Tämä oli kiva postaus ja avasi vähän silmiäni. Meillä on useampikin kaatopaikka metsän reunassa ja olen tähän mennessä ehtinyt vasta huokailla, että nekin pitää kerätä ja heittää pois. Mutta ehkä niille metalli- ja lasijätteille pitää vaan keksiä jokin kiva uusi käyttötarkoitus. Se olis kyllä kaikkein parasta niin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kaikkia kannata heittää pois, ne ovat toisaalta sitä mikä kertoo paikan historiasta ja entisestä elämästä.

      Poista

Kiitos kommenteista :)