On mielenkiintoista kun puutarha on jo siinä iässä, että eteen tulee kokonaisen istutusalueen uudistaminen. Luumulehto uudistuu suurelta osin parin seuraavan vuoden aikana. Alue on siitä kumma, että en ole ollut siihen alunperinkään tyytyväinen. Istutusalusta oli huono ja tule tehtyä vääriä kasvivalintoja. Nyt olen huolellisempi.
Kaikki kasvit ovat poissa. Osa lähti uusiin koteihin, osa siirtyi väliaikaiselle kasvupaikalle ja osa meni kompostiin. Takareunaan jäi siperiankurjenmiekka jota ei saa pois kuin kaivinkoneella. Keskellä jäi kirsikkapuu 'Sikkolan Kuulasmarja' joka tekee julmetun paljon juurivesoja mutta ei yhtään kirsikkaa. Sen kanssa on vain elettävä. Nyt kaivoin kaikki juurivesat pois, katkoin juuret. Jos puu tähän kuolee, niin saa mennä.Seuraavaksi leikattiin siperiankurjenmiekat matalaksi. Näin tehdään joka kesä kukinnan jälkeen. Uudet lehdet kasvavat takaisin jo saman kesän aikana, mutta jäävät siistin mataliksi. Alareunan puutarhaläpyskäni antaa mittasuhteet kurjenmiekkakasvuston koolle.
Siten levitin kurjenmiekkojen lehdet haravoidulle alueelle. Ne tulevat tuohon maatumaan ja maata parantamaan.
Lopuksi päälle yhden puutarhakompostorin sisältö. Yritän vielä saada tuohon pari peräkärryllistä palamatonta lantaa. Alue kun istutetaan vasta ensi vuonna niin palamaton lanta käy. Koko alueen peitän sen jälkeen odottelemaan ensi kesää.
Keskiympyrän vasen puoli jää ensi kesälle ja sitä seuraavalle. Tämä olisi kaikkiaan liian suuri urakka yhdelle kesälle. Myöskään tarveaineet eivät riittäisi kummallekin alueelle samana kesänä, siis lehdet ja kompostin sisältö. Keskiympyrän kuollut ruusuomena lähti. Juurakko pitäisi kaivaa pois. Tilalle tulee todennäköisesti hevoskastanja sillä sain sellaisen taimen. Sain myös pilaritammen taimen, sitäkin voisi harkita.
Enpä muut alueen uudet kasvit? Vanhoista tulee liila saksankurjenmiekka jota tuossa kasvoi ennestään. Se viihtyy alueella. Lisäksi takaisin tulee päivänliljat. Ympyrän kohdalle etureunaan siirrän matalaa maksaruohoa joka tekee erittäin tiiviin maton. Sitäkin löytyy omasta takaa.
Kurjenmiekkojen ja päivänliljojen lehdet ovat samanlaisia kaitoja. Mukaan tarvitaan jotain rytmitystä ja vaihtelua. Verikurjenpolvi 'Elke' (kuvassa) on osoittautunut paahteessa kestäväksi. Taidan laittaa sitä mukaan. Vielä olisi yhdelle kasville tilaa, hyviä ideoita saa heittää jostain mikä ei kasva liian korkeaksi, olisi ehkä vaaleanpunainen eikä leviä liikaa. Paahdetta ja savimaata pitää kestää.