Väsy

Vaikka tykkään, kun alkoi taas arki ja rutiinit, niin täytyy myöntää, että tämä viikko on vienyt minusta mehut aika täydellisesti. Kahdella lapsella alkoi koulu taksisotkuineneen, ja ne sotkut ei jääneet siihen mistä kerroin. Yksi päivä 7v. tulee tulee koulusta ja reissarissa lukee, että taksi tulee ehkä 7:20 kun silloin menee joidenkin muidenkin taksi. No se ehkä oli kyllä täysin väärä aika, mutta ei siitä enempää. Kuopuksella alkoi kerho ja esikoisella opiskelut. Tietokoneensa on rikki, joten se oli tietenkin äiti joka sitten selvitteli mistä ostetaan mitäkin oppikirjaa ja millä hinnalla. Onneksi osaa tehdä hankintansa itse kunhan äiti ne rahoittaa.

Oma työni lähti isolla pyörällä käyntiin. Yksi uusi hoitolapsi ja samaan aikaan kaksi  vierasta varalasta oli aika raskas yhdistelmä. Ei paljoa pidetty taukoja kun eka heräsi päiväunilta kun vikat nukahtivat. Paperi yms. työt ovat lisääntyneet valtavasti työaikalain myötä. Tällä viikolla täytin päivittäin seitsemää erilaista kaavaketta. Lisäksi työaikani ei ole ollut yhtenäkään päivänä työvuorolistan mukainen, ja sekin pitäisi ilmoittaa toimistolle päivittäin. Siis siinä lastenhoidon lomassa. Kyllä se siitä kun päästään rutiineihin. Koko viikon kyllä kiittelin pitkää uraa päiväkodissa. On se päivän runko ja vaativistakin tilanteista selviäminen niin selkäytimessä että se helpotti hommaa aika paljonkin.

Viikonloppuna olen sitten hinnoitellut kirpparitavaroita. Ihan valtava urakka! Otin pöydän kahdeksi viikoksi ajatuksella kaikki nurkat puhtaiksi ja ylimääräinen pois. Jotenkin olen alkanut haaveilemaan vähemmästä materiasta. Huomaan kyllä luopumisen olevan vaikeaa. Nyt on puoli huushollia täynnä hinnoiteltua kassia, pussia ja laatikkoa. Ja mitään en kyllä tuo takasinpäin! Ja lisää myytävää aion kaivaa kaapeista esiin menttaliteetilla, mitä ei ole vuosiin tarvittu, ei tarvita jatkossakaan.

Ja on tässä yksi muukin projekti menossa. Kun se on tietyssä kohtaa, niin kerron teille lisää. Projekti vaatii kyllä ihan oman aikansa ja energiansa, sen olen huomannut.

Onneksi oma harrastus, entisöinti ei ole vielä alkanut. Alkaa vasta syyskuussa ja nyt pitäisi pähkäillä mitä otan sinne mukaan. Lasikuistin ikkunat ovat varteenotettava vaihtoehto sillä ensi kesä on kuistin korjausta. Viikonloppuna kuistia muuten nostettiin lisää ja nyt alkaa näyttää hyvältä kun etureuna on noussut liki 10cm!!
Toinen työ minkä varmasti otan kurssille mukaan, on pieni punainen aitta. Siitäkin lisää kun vain muistaisin sen kuvata. Oikeasti söpöys on lintulauta, mutta olen miettinyt sille jo muutakin käyttöä...

Energistä työviikkoa niin kotona oleville kuin töihin matkaaville! Koska kuvaton postaus, ja etenkin kuvaton valitusvirsi on tylsä, laitan kuviksi kuvasarjan Oton ja Iineksen orastavasta ystävyydestä.

Mun mussukat <3

Sään mukaan

Taloa on saatu maalatuksi vaikka todella hitaasti. Nyt taktiikka menee niin, että mies raappaa ensin ja maalaa samantien rapatun alueen. Tämän kesän loppukiri on maalata loput koristeet ja laajennusosan pääty valmiiksi. Loput talosta, eli aika tarkalleen puolet jää suosiolla ensi kesään. Silloin tavoite on vieläkin korkeammalla. Ajattelimme että pinnistämme, ja maalaamme talon lisäksi myös katon. Ja jos vielä jää energiaa, niin samaan syssyyn korjataan lasikuisti. Ja ihan syystä että:

nyt lasikuisti näyttää entistä rujommalta kun ympärillä olevat seinät on kunnossa.

Lasikuistin kuvassa näkyvää puolta on alettu jo kiilaamaan oikeaan asentoon, kuisti kun on ihan vino repsahtaneiden perustuskivien takia.

Ikkunoita ajattelin ottaa urakaksi taas kohta alkavalle entisöintikurssille. Inhoan niiden kunnostamista, mutta ei minulla ole varaa maksaa siitä työstä kenellekään. Tavoite on kaksi ikkunaa vuodessa, eli viiden vuoden päästä on valmista. Järkeä vai ei?

 Olen hykerrellyt tyytyväisyydestä kun syreenipuskien poiston myötä perustusta tuli 15-20cm lisää näkyviin. Kun meillä yksi talon ostokriteeri oli luonnonkivisokkeli rossipohjalla. Nyt se unelma on täytetty.

 Vähän heikosti näkyy kuvassa, mutta nyt on makuuhuoneemme ikkunan aluset korjattu ja seinään on lyöty uusi paneeli. Sen kanssa kävi tuuri. Teetimme kolme vuotta sitten paneelia vanhan paneelin mukaiseksi laajennusosaa varten. Mies oli fiksu, ja tilasi paneelia reilusti yli silloisen tarpeen. Nyt sitä riitti tuon seinän paikkaukseen ja jäi vähän ylikin eteläpäätyä varten. Jos hyvin käy niin riittää täysin siihenkin. Jotain höyläämöä joudumme kuitenkin kiusaamaan tuon alakierron takia. Laajennusosaan mies teki ne itse, mutta koko varsinaiseen taloon ajattelimme teettää ne valmiina. Oli niissä turhan kova urakka ja kone tekee ne yhdessä hetkessä.

Kuvien myötä, viikonlopuksi toiveissa maalaussäätä!

Mies keskittykööt siihen, ja minä aion myllätä salin jotta saan vihreän puusohvan paikoilleen.

Taas kartanolla

Asikkalan Urajärven kartanolla järjestettiin toistamiseen avoimet ovet. Itse kartanohan on toistaiseksi suljettu yleisöltä kunnostus- ja entisöintitöiden ajaksi, eli vuosiksi. Tällä hetkellä on suunnitelmissa avata kartano vuonna 2013.
Avoimet ovet veti ilmeisesti taas paljon väkeä ja piipahdin siellä minäkin heti kun työt tiistaina loppuivat. Täytyy sanoa, että kannatti käydä. Kartanossa pääsi tällä kertaa sellasiin tiloihin, joihin museon aikana ei päässyt, eli keittiöön ja toiseen päätyyn. Lisäksi näin sivurakennuksen takan kunnostettuna. Urajärvihän on siitä ainutlaatuinen kohde, että se on museoitu heti kartanoelämän loppumisen jälkeen kartano-omistajien kuoltua ja testamentattua kartanon museoksi. Kaikki esineet, huonekalut ja tavarat ovat alkuperäisiä, kartanolla jo olleita ja siitäkin syystä mittaamattoman arvokkaita sinä ympäristössä.
Tässäpä pientä kuva-antia tiistai-illastani:

 Kuvan uuni on rapsutettu kahden kesän aikana puhtaaksi valkoisesta maalikerroksesta. Välineenä kirurginveitsi.

 Piharakennus sai tänä kesänä uuden pärekaton.

 Tapettikopiota joita on tehty pienenpienen eteisen seinästä löytyneen palan perusteella.

 Tuolit eivät olleet kunnostuksen vaan tutkimuksen alla. Selvityksessä mm. ikä ja maalikerrokset. Huoneen upeat tummuneet hirsiseinät ovat ilmeisesti nokea. Lattialankut oli pökerryttää leveydellään.

 Kartanon keittiö on siirretty nykyiselle sijalleen 100 vuotta sitten tehdyssä remontissa. Nyt se oli vain huone vailla kalustusta, mutta uuni/hellasysteemistä nappasin kuvan. Vielä kun siihen sai mukaan tuon jättimäisen astiahyllyn.

Tässä muutama linkki Urajärven kartanoon. Käykäähän tutustumassa jos ette päässet paikan päälle.
http://www.nba.fi/fi/urajarven_kartanomuseo
http://urajarvenkulttuuripuisto.fi/