Olen vähän semmoinen kori-ihminen. Eli suomeksi heikkoina kaikenlaisiin koreihin. Eikä riitä, että aina haalii uusia, vaan vanhojakaan en raaski heittää tai oikeammin polttaa pois. Gerbiilien tavaroilta jäi ylimääräiseksi muuten hyvä kori, mutta sanka oli mennyt ajan kanssa rikki. Päätin korjata korin ja samalla hiukan kaunistaa sitä.
Tarvikkeet: Risa kori, ilmastointiteippiä, suikale kangasta ja ompelukone.
Kankaasta ommellaan reilun pituinen juuri sankaa leveämpi putkilo joka pujotetaan ompelun ja hikisen kääntöurakan jälkeen risaan sankaan.
Sen jälkeen otetaan reilusti kiinni ihmeteipistä ja kieputetaan sitä sankojen ympärille samalla yhdistäen sangat. Ihan reunoille ei kannata teippiä viedä ettei vilku kankaan alta.
Sitten vain vedetään putkilo koko sangan yli ja korjaus on valmis. Ja kukaanhan ei arvaa että kankaan alla on roudarinteipillä korjattu sanka.
Valmiille korille löytyi heti käyttöä. Ompelin leikkihuoneeseen lapsille lattiatyynyt. Tämän hoitopaikan tämän vuoden teema on kirjat, sadut ja lukeminen. Pieniä lukuhetkiä varten tarvittiin pienet tyynyt pienten takamusten alle. Ikeasta löytyi sopivat pienet tyynyt naurettavan edullisesti (0,75e/kpl) ja omasta kaapista sopivaa kangasta. Tietenkin sinistä kun kerran ollaan talon sinisessä huoneessa.
Kuopus halusi heti testata tyynyt samalla kun nakerteli porkkanaansa. Kuulemma hyvät tuli. Kuopus on kunnostautunut porkkanan syömisessä. Tai on tuo aina tykännyt raaoista porkkanoista, mutta tänä vuonna porkkanasadon ollessa erinomainen, on poika vilahtanut tuon tuostakin hakemaan tuoretta tavaraa kasvimaalta. Ja mikäpä niitä on syödessä kun ovat maultaan luokkaa AAA+.
Täytyy vielä mainita näin julkisestikin erityiskiitokset Lissulle jonka kauniista kodista hain tänään syöttötuolin. Ne nukkekotisi ovat aivan uskomattomat, kiitos että sain ne nähdä!!
Perhearkea maaseudun rauhassa peltojen ja metsien keskellä. Vanhan hirsitalon korjausta ja sisustamista, käsitöitä valmiina ja keskeneräisenä, kasvimaata ja perennoja, löytöjä kirppareilta. Tarinaa näistä aineksista kirjoittamassa viisikymppinen nainen.
keskiviikko 10. elokuuta 2011
tiistai 9. elokuuta 2011
Sama viltti, kaksi eri puolta.
Isännänhuoneen "uusi" sohvakalusto on aina jonkun suojapeitteen alla. Ihan siitä syystä, että en tahtoisi verhoiluttaa niitä ihan heti uudestaan, on se kuitenkin sen verta hinnakasta lystiä. Sohvalla oli neiti Iineksen tuloon asti valkoinen kirpparilta ostettu viltti joka nukkasi ihan älyttömän paljon. Enpä ihmettele miksi oli myyntiin tuotu ja joku pöhkö sen vielä osti kun halvalla sai. Iines sitten lirautti viltille ja heitin viltin tapauksen jälkeen hyvällä omallatunnolla pois. Kirppareilta ei viime kuukausina ole pahemmin kohtuuhintaisia vilttejä vastaan kävellyt, joten piti mennä omalle kaapille penkomaan. Ehkä ihan hyvä.
Löytyi nimittäin kaapin kätköistä aika aarre. Oikeasti tämä on pussilakana. Silloin 70-luvulla oltiin köyhiä ja säästettiin kaikki. Tai ainakin mummo teki niin ja sehän on monta kertaa tullut todettua onnenkantamoiseksi.
Ei nämä PMK:n näytepalat enää muuten olisi tallessa.
Ja koska peite on pussilakana, on siinä kaksi eri puolta. Tässä toinen puoli salamalla kuvattuna jossa näkyy tilkkujen oikea kirkkaus. Peitto ei lähes lainkaan haalistunut. Pari pientä reikää siitä löytyy, mutta ne saavat ollakin. Mielessä kävi jo pussilakanan avaamien ja ompelu yhdeksi suureksi peitoksi. Maltoin mieleni ja enemmän peitolle on tarvetta näin, sohvaa suojaamassa.
Onhan se nätti, liki satavuotias tyylisohva ja siinä päällä kaikki 60-70-luvun kirjavat värit räikeine kuoseineen. Omaan silmään sopii yhteen yllättävän hyvin. Huone oikein hehkuu peitteen asiosta.
Löytyi nimittäin kaapin kätköistä aika aarre. Oikeasti tämä on pussilakana. Silloin 70-luvulla oltiin köyhiä ja säästettiin kaikki. Tai ainakin mummo teki niin ja sehän on monta kertaa tullut todettua onnenkantamoiseksi.
Ei nämä PMK:n näytepalat enää muuten olisi tallessa.
Ja koska peite on pussilakana, on siinä kaksi eri puolta. Tässä toinen puoli salamalla kuvattuna jossa näkyy tilkkujen oikea kirkkaus. Peitto ei lähes lainkaan haalistunut. Pari pientä reikää siitä löytyy, mutta ne saavat ollakin. Mielessä kävi jo pussilakanan avaamien ja ompelu yhdeksi suureksi peitoksi. Maltoin mieleni ja enemmän peitolle on tarvetta näin, sohvaa suojaamassa.
Onhan se nätti, liki satavuotias tyylisohva ja siinä päällä kaikki 60-70-luvun kirjavat värit räikeine kuoseineen. Omaan silmään sopii yhteen yllättävän hyvin. Huone oikein hehkuu peitteen asiosta.
Arvontaa joudutte odottelemaan vielä hetken, palkinto ei ole ihan valmis eikä taida olla ainakaan tämän viikon aikana. Mutta hyväähän kannattaa aina odottaa!
maanantai 8. elokuuta 2011
Ostetaan matkasänky ja syöttötuoli
Vauhtia riittää tälle viikolle vaikka olenkin pari päivää sairauslomalla.
Torstaina aloittaa hoidossa uusi pieni lapsi ja hänelle tarvitsen matkasängyn ja syöttötuolin.
Tarjoa rohkeasti suurin piirtein Päijät-Hämeen alueelta.
Nouto onnistuu.
Vaan hulinasta viis, kolmas hoitolapsi tietää runsasta korotusta kuukausipalkkaan.
Voi, mihin joudunkaan kaiken sen rahan kanssa????
p.s. Arvonta tulossa
Korjaus, on tässä nyt joku kuva oltava.
Länttää tähän sen mikä ensiksi tuli mieleen ja se on kuva korjatusta ulkoseinästä.
Kuvan oton jälkeen tuohon on tullut vielä tuulensuojalevy ja paperi päälle.
Vuorilaudat puuttuu vaan on niitäkin jo aloiteltu.
Lisäksi tarkat huomasivat kuvasta maalauksen edistyneen.
Ikkunalistat päätettiin maalata kuvan mukaisesti.
Ai että mä tykkään!
Länttää tähän sen mikä ensiksi tuli mieleen ja se on kuva korjatusta ulkoseinästä.
Kuvan oton jälkeen tuohon on tullut vielä tuulensuojalevy ja paperi päälle.
Vuorilaudat puuttuu vaan on niitäkin jo aloiteltu.
Lisäksi tarkat huomasivat kuvasta maalauksen edistyneen.
Ikkunalistat päätettiin maalata kuvan mukaisesti.
Ai että mä tykkään!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)