lauantai 27. tammikuuta 2024

Kauden 2024 kylvöjen aloitus

 Puutarhakauden 2024 kylvöt alkoivat. Tosin ihan pienesti sillä kovin montaa lajia en vielä kylvänyt. 

Ensin kaivetaan esiin ja myllätään kaikki siemenvarastot. Myös ne joista jo etukäteen tietää, ettei niitä tänään tarvita.
Sitten tehdään kylvöt ja tietysti liikaa, mutta eihän sitä raaski puolikasta astiaa kylvää. Niinpä nyt on kolmea erilaista paprikaa yhteensä 24 kappaletta. Ihan jokaisen ei tarvitse itää. Kylvin omaa oranssia suippoparikaa sekä keltaista vihannespaprikaa lajikkeina 'Luteus' ja 'California Wonder'. Paprikoiden lisäksi kylvin Mamman puutarhan Minnalta saadut valkoisen näsiän siemenet, väinönputkea ja punaista jättikarhunputkea. Nuo tarvitsevat kylmäkäsittelyn niin on hyvä kylvää ajoissa. Ensin ovat pari päivää lämpimässä kodinhoitohuoneen lattialla ja sen jälkeen siirrän jääkaappiin.
Kelloköynnöstä laitoin äidiltä saatuja valkoisen siemeniä ja omat liilat. Yhteen astiaan kylvin kaupan siemenet, ne olivat liilan kelloköynnöksen siemeniä. Raportoin sitten myöhemmin kuinka itävät.
Oiva oli tietysti mahtava apulainen. Kaikki tutkittiin ja nuuskuteltiin läpi. Herra on melkoisen virkeä tyyppi. Onneksi on Jalo joka viihdyttää ihmisten lisäksi. Pienen kissan energian määrä on jotain ihan uskomatonta.
Tässä vaiheessa oman maan sipulit käyvät vähiin. Arvioni oli, että riittäisivät jouluun asti, mutta riittivät vielä helmikuulle. Maaliskuussa viimeistään on ostettava sipulit kaupasta.

Seuraavaksi on vuorossa tomaattien kylvöt, mutta yritän himmailla niiden kanssa mahdollisimman pitkälle.


tiistai 23. tammikuuta 2024

Kaipuu toukokuuhun

Olispa jo toukokuu, sen värit ja valot.









Oikeasti ei tähän ole enää pitkä matka. Kohta alkaa lyhyt helmikuu, sitten on jo maaliskuu ja sen jälkeisen kuukauden jälkeen alkaa toukokuu. Ja on minun myönnettävä, että tämä odottaminen on kutkuttavaa aikaa, kun tietää kaiken tämän vuoden ihanuuden olevan vielä edessä ja kokematta.
 

sunnuntai 21. tammikuuta 2024

Taistelua tylsyyttä vastaan

 Kovat pakkaset, ikuinen lämmittäminen, puutarha täynnä lunta ja niin edelleen, kyllä te tiedätte. Se kaikki tekee elämästä tylsää. Olen lukenut kirjoja useamman joka viikko, katsonut Areenasta sarjoja, leikkinyt Oivan kanssa, tehnyt käsitöitä ja vain ollut. Silti elämäni on tylsää kun ei ole puutarhaa eikä saa multaa kynsiensä alle.

Sen lisäksi ne harvat talviset puutarhatyöt jotka on tehtävä, ovat tylsyyden huippu.

Tänään kiersin koko puutarhan ja tarkistin kaikki verkot. Kuvan verkko on niitä joita jouduin kiskomaan ylöspäin jotta jänikset eivät pääse puun kimppuun. Samalla talloin lumikerrosta matalammaksi verkon ympäriltä. Olin hiki päässä jo parin verkon jälkeen. Puutarhan lumi on polveen asti, sellaista kevyttä pakkaslunta joka antaa periksi jalan alla. Siinhän kahlasin ja puhkuin.
Kovat pakkaset saa mielen huolestumaan arkojen kasvien takia. Kaikki austinit ovat verkkojen alla ja lumen suojassa, mutta riittääkö se? En tiedä. Magnoliat on peitetty lumella yhtä lukuunottamatta, se kun on liian hankalasti saavutettavissa. Pieni pensaskirsikka on haudattu lumeen, samoin muutkin arat kasvit.
Lunta riittää ja tänään satoi pari senttiä lisää. Onneksi puutarha on tuulinen ja tuuli oli vienyt ylimääräiset lumet puiden ja pensaiden oksilta. Suuria havupuita kuten tuijia ei ole, joten niiltä ei tarvitse pudottaa lumikuormaa pois.
Ladolle päin on aurattu traktorilla väylää, näin pääsen kahlaamatta rosarioon asti. Tosin rosariossa kahlaus alkaa, tai väylän ulkopuolella. Tänään tutkailtiin tarvitseeko kasvihuoneen katolta pudottaa lumia. Päätimme jäädä seuraamaan tilannetta. Lunta on, mutta se on vielä kevyttä. 
Kävin myös puutarhan ulkopuolella. Kuvassa näkyy neljä mäntyä. Olen istuttanut ne pieninä, noin 20 cm taimina vuosia sitten. Tänään havahduin siihen, kuinka suuriksi ne ovat kasvaneet. Minun puolesta saavat kasvaa lisää ja niiden ympäristöön voisin istuttaa lisää mäntyjä aina kun niitä putkahtelee kukkapenkkeihin.

Olin ajatellut kylvää viikonloppuna kelloköynnökset, mutta siirsin suunnitelmaa suosiolla viikon päähän. Meillä oli kummipoika ja nuorempi lapsenlapsi yökylässä joten en malttanut alkaa tekemään kylvöjä. Ehtiihän ne viikonkin päästä.


lauantai 13. tammikuuta 2024

Puutarhaystäväni-kirja

 Kukka ja Kaali-blogin Pauliina laitoin kiertämään kivan haasteen. Haasteessa vastaillaan vastaaviin kysymyksiin joita oli lapsuuden Ystäväni-kirjoissa. Tässä minun vastaukseni, olkaa hyvät:

Nimeni / nimimerkkini: Katja (kuvassa viime kesän lempimekossaan työpaikalla jotain asiaa kovasti selostamassa))

Puutarhani nimi: Puutarhan ja tämän talon nimi on Arvila vaikka blogin nimi onkin Päivänpesän elämää. Blogin nimi taas juontaa sukunimeeni.

Puutarhani syntymäaika: Alunperin tämän Arvilan elo on alkanut 1920 kun talo siirtyi tuolta kylältä tähän kalliolle. Minä olen siirtynyt puutarhuriksi 2005 kun ostimme tämän paikan viiden vuoden etsinnän jälkeen.

Kuva: Maija Astikainen

Puutarhassani seikkailevat: Minä Katja, mieheni, (lapset ovat jo aikuisia). Nelijalkaiset naukuvat avustajat Jalo ja Oiva. Tuleva kesä on Oivan ensimmäinen puutarhakesä.

 Lempivärini puutarhassa: Vaaleanpunainen. Tosin tämä riippuu myös kasvista, mutta jos voi yleistää, niin vaaleanpunainen.

Lempityökaluni: Lapio. Ja nimenomaan Minun lapioni jota kukaan muu ei saa käyttää. Se on jo kertaalleen hitsattu kasaan, uutta samanlaista kun ei enää saa. Toisena on pakko mainita hara joka tuli edellisen kodin kaupanpäällisinä. Siitä en luovu.

Lempipaikkani puutarhassa: Ehkä se on tällä hetkellä kasvihuoneen oviaukko jossa istuskelen ja seurailen puutarhan elämää. Siitä näkee moneen suuntaan.

Näistä kukista / kasveista pidän hyvin paljon: Kaikista mitä puutarhastani löytyy. Ruusut, pionit, päivänliljat, iirikset, tuoksuherneet, pioniunikot. En osaisi nimetä yhtä ylitse muiden.

Näistä puutarhakirjoista pidän: Niistä joissa on sopivassa suhteessa kuvia ja tekstiä. 

Hauskin puutarhapuuhani: Kitkeminen. Oikeasti tykkään ylitse kaiken kitkemisestä ja kyllähän se näkyy puutarhassa. 

Ikävin puutarhapuuhani: Kastelu. On se sitten kannulla veden kantamista, tai letkun virittelyä tai mitä tahansa kastelua niin voi että, en tykkää yhtään.

Rentoudun puutarhassani kun puuhastelen siellä jotain. Yleinen haahuilu on mukavaa, mutta yhtä mukavaa on lapiolla kaivaminen, kitkeminen tai sadon kerääminen.

Onnistunein asia puutarhassani on ehdottomasti arboretum. Yhtä onnistunut on uusi kasvihuone ja sen ympäristö.

Asia, jonka muuttaisin puutarhassani. Jos nyt tekisin jotain toisin, tekisin luumulehdon vähän toisella tapaa jolloin sinne mahtuisi enemmän puita. Kaikkiaan olen hyvin tyytyväinen. Puutarha antaa loputtomasti kiviä, on puita suojana, savimaa pidättää kosteutta, on korkeuseroja ja erilaisia näkymiä. Olen oppinut pitämään siitä, miten pellot ympäröivät keidastani.

Unelmieni kevät on pitkä, aurinkoinen ja lämmin.

Unelmieni kesä on pitkä, aurinkoinen ja lämmin.

Unelmieni syksy on lyhyt, aurinkoinen ja lämmin.

Unelmieni talvi on lyhyt, aurinkoinen ja lämmin.

Jos vuodessa olisi lisäksi pelakuu, niin silloin huhti- ja toukokuun välissä olisi yksi kevätkuukausi lisää ja sen nimi olisi pelakuu. Silloin alkaisi puutarhan perus- ja laatutyöt, kuukausi olisi lämmin, hyvin toukokuun kaltainen.

Haaveilen vapaasta kesästä, uusista puutarhaideoista, Austin-ruusuista, kurkkusadosta, kauniista kesäpäivistä ja Oiva-pennun kanssa onnistuvista esikasvatuksista.


Jos haluat tehdä oman ystäväkirjasi niin tässä on linkki tyhjään pohjaan.

torstai 11. tammikuuta 2024

Oman maan siemeniä

 Yritän, siis kovasti yritän olla loppukesästä ahkera ja kerätä talteen oman puutarhan siemensatoa. Välillä jaksan enemmän, joskus työ ei kiinnosta sitten yhtään. Viime syksynä olin ehkä puoliahkera nyt kun katselen mitä siemeniä löytyy.

Leipälautasella on äitini ahkeroinnin tulos. Valtava määrä valkoisen kelloköynnöksen siemeniä jotka hän keräsi kahdesta taimesta talteen parvekkeeltaan. Uskallan arvella riittävän määrän siemeniä olevan itämiskykyisiä. Oikealla puolella on minun taltioimat liilan kelloköynnöksen siemenet. Niitä on onneksi myös kaupasta ostettuna.
Vihdoinkin muistin kerätä jättikarhunputken siemeniä talteen. Osan kylvin suoraan maahan, siemeniä tuli viime syksynä paljon. Myös kaurajuuri oli runsassatoinen siemeniltään. Ihanan värinen harjaneilikka tuli mukaan keruutalkoisiin. Siemeniä tuli niin paljon, että laitoin pesuvadin taimien alle ja sitten vain karistelin pienet mustat siemenet pesuvatiin. Sormustinkukan siemeniä minulta on kyselty, nyt niitä on. Niidenkin keräämisessä pesuvatitekniikka on hyvä.
Pioniunikkoja pitää kerätä talteen paljon. Parhaimpina vuosina siemeniä on ollut puolisen litraa. Aina ne johonkin häviävät. Läpinäkyvässä pussissa on peikonkellon siemeniä. Niistä osan kylvin suoraan maahan, pussin sisältö menee esikasvatukseen.

Härkäpapu kasvaa meillä enemmän maanparannukseen kuin ruuaksi. Lajike on ollut jo vuosia sama punakukkainen 'Crimson Flowered'. Pienessä nimettömässä pussissa on muutama ruusupavun siemen.
Tuoksuherneitä pitää kerätä paljon talteen, ne säilyvät kyllä joitain vuosia ja olen huomannut, että varastoa on hyvä olla. Pussi jossa on lajike kysymysmerkillä, on mysteeri. Lapsenlapsi löysi siemenet essun taskusta kun aloimme leipoa joulupipareita. Ei mitään muistijälkeä mitä lajiketta olen kerännyt essun taskuun talteen. Tai, että ylipäätään sisäessu on ollut päälläni puutarhassa. Krassin suhteen olen omavarainen vaikka keräsin siemeniä talteen laiskanpuoleisesti.
Samettikukkaa pitää olla reilusti kerättynä, se itää niin heikosti. Näyttää olevan vanhaakin satoa tallessa. Koreatörmäkukan siemeniä keräsin talteen ensi kertaa. Toivottavasti ovat itämiskykyisiä. Kuvista jäi puuttumaan kehäkukan siemenet, niitä on yli litra, niissäkin olen ollut omavarainen jo vuosia.

Eiköhän näillä siemenillä päästä kesäkukkien alkuun ja saadaan jotain kasvimaallekin. Tässä kohtaa sitä soisi, että syksyllä olisi ollut ahkerampi, mutta parempi nämäkin kuin ei mitään.
Loppuun kuva pitsaleipuri Oivasta. On tämä kissanpennun kanssa eläminen jännää aikaa. Pennun loputon uteliaisuus yllättää aina. Kaikessa touhussa pitää olla mukana. Tuosta tuli vielä niin riipaisevan mieleen Alma jolla oli samanlainen tapa istua pöydällä (tai jopa kulhossa) katsomassa puuhiani samanikäisenä pentuna. 


tiistai 9. tammikuuta 2024

Kauden 2024 lajikkeet

 Sainkin sunnuntaina inspiraation käydä tarkemmin läpi tulevan puutarhakauden lajikkeet. Tajusin, että jos jotain haluan tilata tai ostaa, pitää olla nopea kun vielä on siemenissä valikoimaa. Tosin jotain ostan sitten kaupasta kuten kesäkurpitsan siemenet, niissä minulle riittää peruslajikkeet. Vaan katsotaanpa mitä löytyy ja mitä pitää hankkia tulevaa kautta varten.

Pensastomaatteja löytyi kolmea eri lajiketta ja ne riittävät. Nimetön virolainen pussi riittää edelleen, se on ostettu vuosia sitten. 'Vilma' on luottolajike jota kasvatan joka vuosi. Keltaista kirsikkatomaattia on mukava olla pari taimea, sen verran taitaa olla siemeniä jäljellä  lajikkeessa 'Balcony Yellow H'.
Runkotomaatteja on enemmän, uusia en osta vaan käytän nämä siemenet pois. 'Mandat H' on luottolajikkeeni luumutomaateista, pieniä ja makeita tomaatteja joita syö kuin karkkeja. 'Ravello F1' on ihan ok, siitä teen tomaattikastiketta. Samoin lajike 'S. Marzano 2' sopii hyvin tomaattikastikkeisiin, jopa erinomaisen hyvin. 'Moneymaker' on sellainen jota on vaan oltava joka vuosi. 'Goldkrone' lajiketta kokeilin viime kautena ensimmäistä kertaa, oli ihan ok, sellainen jota voin kasvattaa uudelleenkin.
Ostin nuo keltaiset vihannespaprikan siemenet viime vuonna. Osasta kasvoi punaisia. En kuitenkaan raaski heittää siemeniä pois vaan käytän ne mitä on vielä jäljellä. Oranssin suippopaprikan siemenet on kerätty omista taimista, niitä laitan molempia, vuoden 2022 ja vuoden 2023 satoa. Eli lisää ei tarvitse hankkia tälle kaudelle. Voi olla, että riittää vielä hamaan tulevaisuuteenkin.
Olenpas hyvin varautunut sillä en muistanut, että kurkkujakin löytyy. Peräti neljää eri lajiketta. Jokaista laitan sillä nämä neljä on hyväksi havaittuja. Ja todella toivon, että vihannespunkki ei iske tänä vuonna ja vie kurkkusatoa.
No jopas, porkkanaa on ostettu armeijalle. Tai no, kun halvalla sai. Keltaisen porkkanan pusseja on muutama, yksi pussi riittää yhdelle kesälle. Oranssiakin laitan, tottakai. Lisää ei tarvitse hankkia.
Ja löytyyhän sitä myös kukkia, perennoja ja yksivuotisia. Ja on kaalit yms. Lisää on hankittava vain pari pussia salaattia ja ne kesäkurpitsat. Tänä vuonna pääsen hankinnoissa siten erityisen vähällä.

Seuraavassa postauksessa esittelen oman sadon siemenet, niitä on niin paljon, etten ympännyt siemeniä tähän samaan postaukseen.


sunnuntai 7. tammikuuta 2024

#suuntanaomavaraisuus, tammikuu 2024, tulevan kauden suunnitelmat

 Suuntana omavaraisuus- postausten sarja jatkuu edelleen vuonna 2024. Julkaisupäivä on kuukauden ensimmäinen sunnuntai viime vuodesta poiketen. Postauksia luotsaavat edelleen Tsajut ja Korkeala.

Odotan kovasti jo vuoden 2024 puutarhakautta. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vaikeampia ovat talvet ja niiden tuoma toimettomuus. On toki harrastuksia joiden lisäksi voi kasata palapelejä, tulee luettua kymmeniä kirjoja, mutta silti kaipaan juuri sitä aikaa jonka saan viettää ulkona, kasvien parissa.


Suunnitelmissa on uuden kasvihuoneen istutusalueiden viimeistely. Kivituhkakäytävät sain valmiiksi viime kesänä. Amme on viettänyt talvea saunassa, kesäksi sen voisi tuoda uudestaan ulkoilmakylpyjä varten kasvihuoneelle.
Viime keväänä tehty kahden alueen yhdistäminen kaipaa sekin viimeistelyä eli kasveja. Kesään mennessä puutarhakompostin jäte on saanut maatua tuossa vuoden, luulen, että se jo sopivaa kasveille. Syksyllä istutin tuohon kymmeniä kukkasipuleita, niiden näkemistä kukkivina odotan. Siihen meni sekalainen sakki alelöytöjä, voi olla ties mitä tulossa.
Hortensiapuutarhaan mahtuu vielä kasveja jos tulee jotain pientä vastaan, mutta välttämätöntä se ei ole, toivon, että nykyiset ovat tuuheutuneet ja täyttävät tyhjät välit. Jotain pieniä viimeistelyjä on tulossa.
Keväisin kasvihuone on täyttynyt esikasvatuksista. Tänä vuonna tuon tänne vain itse siemenestä kasvatettuja taimia. En uskalla tuoda muita, sillä viime kauden vihannespunkkien episodi pelästytti pahasti. Toki voivat tulla mullan mukana, mutta ehkä se ei ole niin todennäköistä kuin kasvien mukana leviäminen.
Siemeniä riittää. Tässä on kaikki omasta puutarhasta kerätyt siemenet sekä äidiltäni tulleet valkoisen kelloköynnöksen siemenet joita on kymmeniä. Lähinnä tuossa on yksivuotisten siemeniä sekä perennoja. Niistä osan kasvatan myyntiin avoimiin puutarhoihin joka on ensi kesänä sunnuntaina 16.6.2024. 
Kasvimaan suhteen ei ole mitään erityisiä suunnitelmia. Osaan kasvimaata tulee laatikoita, muutama laatikko on jo paikoillaan. Tarkoitus on vähitellen kasvattaa laatikoiden määrää eli sen mukaan, että saan niihin omaa kompostimultaa. Kokeilen, kasvaisiko osa kasveista laatikoissa paremmin kuin avomaalla.
Oma siemenvalikoima on käymättä vielä läpi. Luulenpa silti, että suurempia hankintoja ei tarvitse tehdä. Ja onhan tuo esikasvatus muutenkin tänä vuonna haastavampaa innokkaan apulaisen avustamana. Oivan kanssa ei ehkä laiteta puolta salia tomaatintaimia täyteen. Tai sitten täytyy pitää salin ovet visusti kiinni.

Muut mukana olevat blogit: (päivitän listan sunnuntain aikana)

Kasvuvyöhyke 1

Krutbacken https://www.krutbacken.fi/vuosisuunnitelma-omavaraisuuteen-suuntana-omavaraisuus-tammikuu-2024

Tillintilananna https://www.tillintilananna.fi/suunnitelmia-vuodelle-2024/

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/tammikuu2024/

Kasvuvyöhyke 2

Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2024/01/suuntanaomavaraisuus-tammikuu-2024.html

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2024/01/tammikuu-2024-suuntanaomavaraisuus.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/01/puutarhakauden-2024-suunnittelu-alkaa.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/01/katse-tulevaan.html

Finland urban farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2024/01/suuntana-omavaraisuus-yhteiskirjoitus-1.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/01/suuntana-omavaraisuus-1-vuosi-2024.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-1

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=18079

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/vuodelleni-2024

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2024/01/suuntana-omavaraisuus-2024-osa-1-suuret.html

Majalevon pientila https://majalevo.blogspot.com/2024/01/suuntana-omavaraisempi-elama-2024.html

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2024/01/uuden-vuoden-haaveet-2024.html

Myco2quota https://myco2quota.wordpress.com/2024/01/07/puutarhasuunnitelmia/

Kasvuvyöhyke 6

Farm escape https://farmescape.fi/suunnitelmia-ja-haaveita-vuodelle-2024/

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/01/07/tammikuu-24-uuteen-vuoteen/




perjantai 5. tammikuuta 2024

Kristallikruunu ja tyyny

 Isännänhuoneeseen muutti joulun jälkeen täydellinen kristallikruunu. Olin jo hetken päättänyt tyytyä aiempaan valaisimeen, mutta sitten huomasin selailevani säännöllisesti netin palstoilta sopivaa kristallikruunua. Myytävänä niitä on vaikka ja kuinka, mutta ei vain tullut eteen sellaista joka kolahtaisi heti. Kunnes kohtasin tämän meille tulleen valaisimen. Tosin sitäkin mietin muutaman viikon sillä kuvista ei käy lainkaan ilmi sen kauneus.

En halunnut kruunua jossa on kynttilänpidikkeet. Tässä mallissa niitä ei siten ole. Kruunu on aidosti vanha, mutta se on aina ollut sähköistetty kristallikruunu. Se painaa kuin synti ja lasikristalleja on satoja.
Malli on kauniin siro. Metallikehysten muoto toistaa tapetin kuvion muotoja. Tuon rosetin kanssa kristallokruunu on täydellinen pari. Kristallikruunun kokoa oli vaikea hahmottaa, mutta sanoisin, että nappiin meni. Ei saisi olla pienempi, mutta ei myöskään suurempi.
Olen niin tyytyväinen tähän hankintaani. Hinta oli vieläpä kristallikruunuksi erittäin kohtuullinen. Kunto on hyvä, ei vaatinut kuin pesun ja lamppujen vaihdon ledeiksi ja kiinnityksen kattoon. Muutama kristalli puuttuu alaosasta, mutta niitä ehdin metsästää ajan kanssa. Netistä löytyy jos muualta ei saa. Eikä vanhempi valaisin mennyt hukkaan, se siirtyi yhteen kammareista jossa oli huono Ikean valaisin. Sen lähdön myötä meillä on nyt jokaisessa asuinhuoneessa vanhat valaisimet.
Sain valmiiksi isännänhuoneen uuden tyynyn kirjailun ja tyynyn ompelun. Kuvio on siis Iiris, sopii tällaisen puutarhaihmisen kotiin. En saanut siitä vapaalla kädellä piirrettynä ihan täydellistä tai symmetristä, mutta olen silti lopputulokseen tyytyväinen. Vielä pitäisi osata tehdä toinen samanlainen tyyny toiselle puolelle sohvaa. Ja onhan minulle loput pellavasta josta ommeltiin verhot, senkin voisi käyttää tyynyiksi. 
Sohvan peite on ihan vääränvärinen, mutta haluan käyttää tuon kauan sitten ompelemani tilkkupeiton loppuun. Ompelen sitten joskus uuden kunhan tuota siniruskeaa ei enää kehtaa käyttää. Pientä käsityöinnostusta on muutenkin ollut ilmassa, sain parit villasukat tehtyä ja seuraavaksi aion olla kunnianhimoinen ja tehdä lapselle lapaset. Niistä minulla yleensä jää peukut tekemättä sillä niihin ei kiinnostus riitä. Jospa nyt olisi toisin.