Mattopyykillä

Tuli pestyä mattoja. Tai mies pesi, minulla oli muuta puuhaa eli marjojen keruuta, mikä vie muuten yllättävän paljon aikaa. Ensimmäisenä pesuvuorossa oli kierrätyskeskuksesta tehty viimeviikkoinen löytö. Vanha, villamatto. Matto on kudottu todella tiiviisti paksusta villalangasta, loimen veikkaisin olevan pellavaa. Matto on vanhaksi matoksi hulppean kokoinen, 2 x 3 metriä mikä on aika harvinaista vanhalle kotikutoiselle matolle. Ainakin oletan maton olevan kotikutoinen vai tehtiinkö Suomessa ennenvanhaan teollisesti mattoja? Matto oli sikalikainen, pesun jälkeen värikin oli ihan eri mitä ostettaessa ja parasta kaikessa, kaikki tahrat lähtivät pois. Tästä saattaa tulla työhuoneen matto.

Loput matot olivat tavanomaisia räsymattoja. Niitä meillä riittää, jopa niin, että yksi aitta on varattu mattoaitaksi. Orsilla roikkuu matto poikineen. Sieltä valkataan sopiva kun johonkin matto tarvitaan ja välillä täydennetään valikoimaa kirppareilta yms. Jokin näissä aidoissa räsymatoissa vaan vetoaa. Siis sellaisissa aidoissa jotka on tehty nimenomaan räsyistä, niistä materiaaleista mitä talossa on sattunut olemaan. Yleensä kahta samanlaista matto ei edes tullut.

Elkäähän heittäkö vanhoja mattojanne pois, risat reunat voi kantata ja jos ei itse jaksa niin viekää kierrätykseen tämmöisen mattohamsterin riemuksi!