Jouluruusuja

 Jouluruusujen kasvu puutarhassani on ollut kivikkoinen ja esteitä täynnä. Jouluruusut ja minä emme ole tulleet toimeen keskenämme, ja kaikki on mennyt lähemmäksi epäonnistumista kuin onnistumista. Sitkeä oikean kasvupaikan hakeminen on kuitenkin tuottanut tulosta.

Arboreumin suurimman kiven vieressä sinnitteli yksi punainen jouluruusu monta vuotta. Jos se kukki, tuli kukkia tasan yksi ja yleensä senkin kasvu epäonnistui. Niinpä keväällä 2020 päätin siirtää jouluruusun uuteen paikkaan talon edustan penkkiin. Siirrossa selvisi, että kivi tekeekin mutkan maan alla juuri jouluruusun kohdalla joten eipä ihme ettei se kasvanut kunnolla. Juuristolla ei ollut tilaa kasvaa vaikka kuvassa näyttää, että kyseisellä jouluruusulla on hieno juuristo. Sitä juuristo oli mutta tilaa oli silti ahtaasti.

Keväällä 2021 samainen jouluruusu lupaili kaikkien aikojen suurinta kukintaa. Oi joi, olin aivan täpinöissäni. Jänisten papanoiden esiintymisestä huolimatta jouluruusua ei syöty.

Täpinöissäni olin myös tästä, vaaleanpunaisesta jouluruususta jonka kukintaa olin odottanut monta vuotta. Huono kasvupaikka tälläkin mutta en ole saanut siirretyksi. Ja nyt tuskin siirrän koska suostui keväällä vihdoin ja viimein kukkimaan. En ole ollenkaan nirso jouluruusujen kukkien värien suhteen, kaikki kelpaavat.

Joulukuussa 2020, juuri ennen joulua löysin alennusmyynnistä huippuedullisia jouluruusuja. Kerrankin raaskin ostaa useamman taimen vaikka ostinkin ne sokkona, joissain oli nimikyltti jossa sanottiin väriksi rose tai red mutta missään ei kukkivaa kukkaa. 23.12.2020 istutin taimet pilkkopimeässä maahan ensimmäisiin kohtiin mitkä tulivat mieleen. Tuohon aikaan maa ei ollut vielä jäässä joten edullisten taimien kanssa uskalsin ottaa riskin noinkin myöhäisestä istutuksesta. Tämä kukka kuuluu yhdelle niistä taimista.

Ja tässä toinen kukka. Mahtava tumma punaisen sävy ja kerrottu kukka.

Yhden taimen kukka oli mielenkiintoinen, saattaa olla tällainen tai sitten on kärsinyt talvesta ja kylmästä sillä tämä oli ensimmäinen joka aukaisi kukkansa.

Tämä näky on se mitä olen yrittänyt tavoitella keväisin. Samassa kuvassa jouluruusuja, esikoita ja kirjopikarililjoja. Näkyy olevan myös pikkusydäntä.

Siirretty jouluruusu todella tykkää uudesta kasvupaikastaan, tällaista kukkamäärää siinä ei ole ollut vielä koskaan. Todellakin siirto kannatti.

Tänä syksynä odotin innokkaasti ehdinkö nähdä jouluruusuissa kukkia. Melkein ehdin sillä yhteen taimista ehti tulla nuppu. Vaan sitten tuli pakkaset ja hento lumikerros ja jouluruusut vaipuivat talvilepoon. Nyt odottelen päälle lisää lunta jotta talvesta selviäminen olisi varmempaa.

Siirretyn jouluruusun uudet versot lupailevat hieno kukintaa myös ensi keväänä. 

Jouluruusuja olisi taas myynnissä mutta koen hankalana pitää ne elossa talven yli. Valkoisia jouluruusuja en enää kokeile ollenkaan, ne tuntuvat kuolevan yhden kesän jälkeen mutta punaisista on nyt vihdoin ja viimein hyviä kokemuksia. Päätin, että punaisia voin ostaa tähänkin aikaan vuodesta jos tulee edullisia vastaan. Pistän purkit kyljelleen ulos ja suojaan ne lumella jos lunta tulee. Ja jos lunta ei tule niin eiköhän paksu harso aja saman asia ja taimet säilyvät hengissä kunnes ne voi keväällä istuttaa maahan.

Sinistä ja valkoista

 Sain Hiidenkiven puutarhassa- blogista sinivalkoista haasteen. Alunperin sen on laittanut liikkeelle Tiiu Puutarhahetki- blogista. Säännötkin tähän on, mutta teen postauksen nyt ihan omien sääntöjen mukaan.

Kevätkurjenmiekka 'Frozen Planet' oli pieni ja herkkä kuin mikä. Minulla tätä oli ensimmäistä kertaa ja ihastuin sen kylmän viileän sinivalkoiseen väriin. Kukan väriä kun katsoo niin ymmärtää mistä lajikkeen nimi tulee.

Keväisin en kyllästy ihastelemaan lumikellojen kukintaa. Erityisen kauniita ne ovat kirkkaan sinistä kevättaivasta vasten.

Olen istuttanut posliinihyasinttia vain talon edustan penkkiin. Yllätys oli suuri kun arboretumissa nousi yksi kasvi ja vieläpä kukki. Ehkäpä siemen on levinnyt puutarhurin tai muurahaisten mukana. Myös oman puutarhakompostin multa voi olla syypää. Oli syyllinen kuka vain, niin asia on vain iloinen.

Rotkolemmikki 'Jack Frost' on tuore kasvi puutarhassani. Keväällä näin ensi kertaa sen kukinnan, kaunis pieni lemmikkimäinen kukka joka korostuu valkoisenkirjavaa lehteä vasten.

Rakastan vuosi vuodelta enemmän kevättä ja alkukesää. Sitä miten puutarha on silloin raikas ja tuore. Valkoiset narsissit istutin vuosi sitten ja ilokseni ne kukkivat pitkään. Taaempana näkyvät helmililjat olivat ennen penkin reunuskasveja mutta laajennuksen jälkeen ovatkin keskellä penkkiä. En henno siirtää kun keväällä ovat kuitenkin esillä muiden kasvien vasta noustessa.

Olin ajatellut postaukseen vain kasveja mutta sitten eteeni tuli kuva kasvihuoneen sinivalkoisesta tunnelmasta. Olihan se lisättävä tähän. Miehen mielestä kaappi olisi ehdottomasti pitänyt maalata uusiksi. Ja minun mielestä se pitää olla ehdottomasti juuri noin, sininen maali ja vähän repsottava yleisolemus.

Tässä kuvassa tiivistyy jotain Suomen kesän hienoudesta. Lähes pilvetön sinitaivas, maassa kukkivat valkoiset akileijat. Jos suljen silmäni ja silti katselen kuvaa, kuulen tuulen hienoisen suhinan puissa ja erilaisten pörriäisten ja kimalaisten surinan kukkivissa kukissa. Täydellinen kesäpäivä.

Syksyllä sinivalkoisen tunnelman tuo pellon ja puutarhan ylle levittäytyvä usva ja illan hämyksi vaihtuva sinertävä taivas.

Ja siitä päästään talven tylsään sinivalkoisuuteen. En tiedä mutta jostain syystä talven tulo on tuntunut raskaammalta kuin muina vuosina. Ehkä se on ikä, ehkä se on korona tai sitten jokin muu syy. Keho ja mieli kaipaavat puutarhaa, valoa ja aurinkoa.

Vaan ei mene enää pitkään kun ollaan taas postauksen ensimmäisen kuvan tunnelmissa, keväässä.

Hyvää Itsenäisyyspäivää 6.12.2021.

Herkkisten suojausta ja havukranssi

Aprikoosipuiden suojaaminen pakkasilta jäi myöhäiseksi mutta ehdin ajoissa ennen pakkaspäiviä. 

Puut ovat valeistutuksessa ruukuissaan. Kaivoin ne kasvihuoneen multaan jo aiemmin syksyllä. Nyt lisäsin taimien päälle kaksi lankakoria. Piiskataimet tulivat nätisti korien läpi ja säilyivät ehjinä. Täytin korit kuivalla oljella jota löytyi omista varastoista.

Lopuksi kiedoin koko hökötyksen hallaharsoon. En laittanut harsoa päälle, ehkä olisi pitänyt.

Kelta-alppiruusu sai pakkaspeiton päälle kerroksen olkea ja lisäsin olkea myös peiton alle. Päälle lankakori pitämään olkea paikoillaan. Lisään tuohon vielä harson koska lunta tuskin on tulossa enempää vielä pitkään aikaan.

Olin tällä viikolla työpaikkani virkistysiltapäivänä kranssikurssilla. Jokainen sai tehdä havukranssin. Koska olen hyvin yksinkertaisten kranssien ystävä, tein hyvin yksinkertaisen kranssin. Vain kahta erilaista havua ja muutama eukalyptuksen oksa koristeeksi. Olen joskus aiemmin kokeillut kranssin tekoa ja jo silloin totesin ettei ole minun lajini vaan mielelläni maksan jonkun muun tekemästä kranssista. Mieli ei muuttunut tämän kranssin myötä.

Kranssi pääsi koristamaan saunan eteistilan ikkunaa. Laitoin kranssiin paristotoimiset valot mutta ne eivät ole päällä kuin hämärässä, valoissa on ajastus ja ne palavat vain kuusi tuntia vuorokaudessa. Tämän ikkunan pokat ovat keväällä kunnostusvuorossa ja siinä vaiheessa pitää ottaa kantaa korjataanko tuo puuttuva alaruutu vai annetaanko olla pois. Se on kissojen reitti saunalle turvaan ja lämmittelemään kun ulkoilevat.

Hyvin sopii kranssi vanhan rakennuksen tyyliin.

Ei muuten tunnu yhtään siltä, että on jo 1. adventti. Joulun tulo pääsi yllättämään.

Vanhempi lapsenlapsi oli tänään huolissaan, että tuleehan varmasti hommattua joulukuusi. Tulee ja pappa lupasi, että pääsee mukaan metsään kuusta valitsemaan.

Kasvihuoneen ensimmäinen kesä, osa 2/2, kasvit

 Tässä 2/2 postauksessa keskitytään kasvihuoneen ensimmäiseen kesään kasvien näkökulmasta. Uuden kasvihuoneen kasvien suhteen minulla ei ollut tarkkaa suunnitelmaa, mielessä oli tomaatit ja kurkut mutta muun jätin avoimeksi. Viiniköynnöksen ehdin hankkia Mustilan taimipäivästä jo elokuussa -20, se sai viettää ensimmäisen talvensa valeistutuksessa vanhassa kasvihuoneessa. 

Uudessa kasvihuoneessa kaikki tomaatit kasvavat vanhoissa peltiämpäreissä ja ovat pensastomaatteja. Koska kasvihuone ei ollut valmis tomaatteja ämpäreihin koulittaessa, meni ämpärit ensin vanhaan kasvihuoneeseen. Ensi kesänä tomaatit voi laittaa suoraan kasvihuoneeseen ja suunnitelmissa on kokeilla kuinka aikaisin tomaatteja voi laittaa uuteen huoneeseen. Ehkä hyvinkin jo huhtikuun puolella sillä tiilirakenne varastoi lämpöä paremmin kuin uskalsin edes kuvitella. Tämän kesän määrä ei ollut mitenkään suunniteltu, kunhan jotain laitoin. Ensi kesälle osaan arvioida jo paremmin paljonko taimia tarvitaan.

Salaattikokeilu meni mönkään, helle taisi olla osasyynä sillä myös ulkona kasvaville salaateille kävi yhtä köpelösti. Maissia en enää kokeile kasvihuoneeseen, ei tullut satoa ja hyvän alun jälkeen ei sitten kuitenkaan viihtynyt kasvihuoneessa. Ylimääräinen krassintaimi sai kasvaa koko kesän kasvihuoneessa ja se viihtyi ihan hyvin.

Kurkkuja tulen kasvattamaan kasvihuoneessa sillä kasvoivat ruukuissaan paremmin kuin maassa vanhassa kasvihuoneessa. Satoa tuli niin paljon, että tein kurkuista kaksi kertaa maustekurkkuja ja kurkkuja riitti myös jaettavaksi. Tajusin tehneeni mokan kun kylvin kaikki kurkut yhdellä kertaa. Ensi keväänä teen kylvöt 2-4 erässä aina parin viikon välein ja kokeilen auttaisiko se siihen, ettei kaikki sato kypsy samaan aikaan.

Ensimmäiset kurkut syötiin kesäkuun puolessavälissä ja viimeiset lokakuun alussa. Erittäin pitkä satokausi, vanhan kasvihuoneen puolella ei ikinä päästy näin pitkään kauteen. Lajikkeina olivat 'Sonja' joka ei pääse jatkoon, sekä jatkoon pääsevät 'Louisa' F1 ja 'Bella' F1. Molemmat kasvattivat kauniita ja pitkiä kurkkuja jotka maistuivat hyviltä. Niissä on juuri sopiva rapsakkuus ja makeus.

Helteillä kastelin taimet päivittäin, erityisesti kurkut imevät runsaasti vettä ja siihen olin varautunut istuttamalla ne kaikkein suurimpiin ruukkuihin, 16 litran saviruukku oli aika hyvä. Tomaatteja kuritin sadon jouduttamiseksi ja annoin niiden välillä kuivahtaa.

Keskikesän rehevyyttä ja taimipaljoutta. Taimien määrä osoittautui aika hyväksi. Muutama tomaattiämpäri olisi mahtunut toiselle seinustalle ja ensi kesänä varaudun laittamaan niitä enemmän.

Tomaattisato alkoi myöhään, vasta elokuun puolella. Vaan kun satokausi alkoi niin sen jälkeen tomaatteja riitti. Lähes kaikki tomaattini ovat kirsikkatomaatteja, niille on meillä enemmän käyttöä kuin suurille tomaateille.

Vesimeloni oli yksi kasvihuoneen kokeiluista ja nimenomaan suuressa ämpärissä kasvatettuna. Sain taimesta kaksi melonia joista toinen oli syötävä ja makein meloni mitä olen koskaan syönyt. Niinpä ostin jo siemeniä jotta voin kasvattaa pari taimea itse. Nyt ostin valmiin taimen ja se oli turhan hinnakas siihen nähden, että satoa tulee yhden pallon verran.

Yhden päivän sato. Astia on kilon jauhelihan rasia. Kirsikkatomaatteja molemmista kasvihuoneista sekä kurkku uudesta kasvihuoneesta. Tämän samanlaisen sadon keräsin parin kolmen päivän välein kiihkeimmässä satovaiheessa.

Syksy tulee joka vuosi ja aika tyhjentää kasvihuone. Ämpärit on vaivatonta kipata tyhjiksi, vaihdan niihin mullat joka vuosi. Pari tomaattia sai jäädä kokeeksi kuinka pitkälle satokautta voi jatkaa. 'Mars' viinirypäle kasvoi hyvin omassa pömpelissään, sitä ei kasteltu istutuskastelua lukuunottamatta koko kesänä kertaakaan. Juuriston maayhteys taisi tulla saavutettua jo yhden kesän aikana.

Tulevaa kautta ajatellen siirsin vanhan puulieden jo valmiiksi uuteen kasvihuoneeseen, sen päälle mahtuu pari tomaattiämpäriä ja saan ämpärit pois lattialta. Ensi kesänä on tarkoitus hyödyntää enemmän ikkunalautoja ja jätän niiltä kukat pois. Eivät käenkaalit oikein viihtyneet kasvihuoneen helteisessä ilmastossa.

Viimeiset tomaatit keräsin pois ihan marraskuun alussa, samalla heitin taimet pois. Ihan hyvä sillä pakkanen iski parin päivän päästä kasvihuoneen sisälle ja vei käenkaalit talviunille. Näistä tomaateista viimeiset söimme tällä viikolla, pari vihreää on vielä mutta eivät taida kypsyä sitten millään.

Miten summaisin kasvihuoneen ensimmäisen kesän? Se oli loistava, kurkuille uusi kasvihuone on paras kasvupaikka. Tomaatit pitää olla ehdottomasti pensastomaatteja, ne saa kasvamaan hyvin ämpäreissä. Vanhassa kasvihuoneessa kasvaa runkotomaatit koska ne saa istutettua siellä maahan. Ei maissia tai salaattia. Vesimelonille kyllä. Tämän kirjoitettua tuli fiilis etten jaksa odottaa seuraavaa kasvukautta. Onneksi ensimmäiset tomaatit voi kylvää jo kolmen kuukauden kuluttua.

Kasvihuoneen ensimmäinen kesä, osa 1/2 rakenteet

 Uusi kasvihuone valmistui alkukesästä 2021 kovalla tohinalla. Vuoden 2020 kesällä tehtiin perustukset ja  muuratut osat valmiiksi. Seinät ja katto valmistuivat keväällä 2021 sopivaksi uuteen kasvukauteen. Tämä postaus kertoo kasvihuoneen ensimmäisestä kesästä rakentamisen näkökulmasta.

Kasvihuoneen katon keskiosaan tuli parvekelasit. Lasit ovat turvalasia ja siksi hyvä valinta kattolaseiksi. Vantaalta asti haettiin ja vasta silloin selvisi, että lasit on purettu Lahdesta. No eipä ollut parvekelaseja Lahdessa myynnissä ja nämä olivat kohtuullisen matkan päässä korkeimmat mitä löysimme.

Lasien asentamisen jälkeen loput katosta sai yllensä mustan huopakatteen muiden piharakennusten tyylin mukaisesti. Kaksi huoparullaa jouduimme hankkimaan, yksi ei ihan riittänyt. Tässä vaiheessa näkyy ylimääräisten tiilien kasat kasvihuoneen vieressä. Aika nopeasti tulimme tulokseen ettei niitä kannata säästellä ja laitoimme kasat kiertoon. Ilmoitus taisi ehtiä olla netissä pari tuntia ja hakija tuli jo samana päivänä, jonoakin ehti muodostua. Hyvä päätös jota emme katuneet.

Katon jälkeen oli loppujen ikkunoiden asennuksen vuoro. Varastossa ei ollut sopivia ikkunoita kasvihuoneen päätyihin joten mies teki ne itse. Minä kittasin ja lasitin. Mittojen mukaan tehdyillä ikkunoilla vältimme leveiden täytelautojen asentamisen päätyikkunoiden väleihin. Kasvihuoneessa on kaksi automaattiavaajalla avautuvaa ikkunaa ja sen lisäksi kolme avattavaa ikkunaa. Ensi kesälle hankin kolmannen automaattiavaajan, niin hyvä kokemus niistä tuli. Onneksi avaajia myydään erikseen.

Lattiakivet asennettiin lopulta yhden illan aikana. Ne asettuivat nätisti paikoilleen, reunoille leikattiin puolikkaita. Kivet ovat kierrätyskivet kuten lähes kaikki muukin materiaali kasvihuoneessa. Kivet on purettu jonkun kaupan edestä pois ja päätyivät lopulta meille. Peränurkkaan tehtiin oma pömpeli Mars-viinirypäleelle. Pömpeli on ainut kiinteärakenteinen kasvulaatikko kasvihuoneessa.

Myös luksusta löytyy eli juokseva vesi ja viemäri. Vesi tulee läheisestä rengaskaivosta johon ostettiin pumppu. Ei mitään juotavaa vettä mutta kasteluun kelpaa. Allas on ikivanha löytö roskalavalta. Altaan olisi voinut asentaa vähän matalammalle ja hanan korkeammalle, nyt ei ihan mahdu kastelukannu altaaseen. Letkusta lähti aika nopeasti suihkupää pois tarpeettomana. Harvoin kastelin kasveja letkulla, kastelukannu on mielestäni kätevämpi ja helpompi hahmottaa kuinka paljon kukin taimi sai vettä.

Kalusteet löytyivät kaikki omista varastoista. Vanhaa keittiökalustetta lyhennettiin laatikoston verran. Taso puuttui jo meille tullessa joten mies tekaisi samalla uuden tason. Sininen väri on täydellinen ja sai jäädä.

Kasvihuoneen katossa kiertää koko huoneessa vaijeri ja runsaasti koukkuja. Kurkkujen tukinarut olivat helppo kiinnittää niihin. Tulevaisuudessa myös viiniköynnös kiinnitetään vaijeriin. Kaikki kasvihuoneen rakenteet on maalattu Virtasen neljän öljyn maalilla. Ennen maalausta puuosat käsiteltiin hyvin huolellisesti homesuojalla. Toistaiseksi homepilkkuja ei ole näkynyt. Maalin sävy on Uulan kaste, sama sävy kuin talon ulkoseinissä ja kaikkien piharakennusten valkoisissa osissa. Oikeasti maali ei ole valkoinen vaan hyvin hennosti sävytetty harmaa.

Myös pientä ja kivaa sisustusesinettä pitää olla kasvihuoneen tyyliin. Vanha vaaka pääsi punnitsemaan salaatin taimia.

Siskolta sain lahjaksi täydellisen lämpömittarin. Tämä mittari on auringon puolella, toinen, sellainen ihan tavallinen mittari on aina varjossa. Kesällä mittareiden lukemissa saattoi olla lähes 20 asteen ero.

Varsinaiset kasvihuoneen läheiset rakenteet ja kukkapenkit tehdään 2022 kesällä mutta jotain aloitettiin jo kesällä 2021. Pressujen alle on tyhjennetty kaksi puutarhakompostia ja kaikki muu siihen mennessä tullut kitkentäjäte ja niiden on tarkoitus maatua talven aikana ja samalla tappaa alla kasvava nurmikko. Ruskean kankaan päälle tulee kivituhkakäytävä ja käytävää tulee paljon enemmän kuin kuvassa näkyy. Katon etuosaan asennettiin ränni ja sen alle laitettiin peltiastia keräämään sadevesiä. Astia vuotaa hitusen joten voi olla ettei se ole lopullinen ratkaisu. Ja kuten kuvasta näkyy, kesällä ei riitä, että pelkät kasvihuoneen ikkunat ovat auki, myös ovet olivat auki hellepäivinä.

Tässä kasvihuone kuvattuna yhdessä aitan ja saunamökin kanssa. Kun katson kuvaa niin olen tyytyväinen, että teimme kasvihuoneen itse kierrätetyistä osista. Samalla rahalla olisi saanut uuden kasvihuoneen mutta tyyliltään sellainen olisi ollut vääränlainen tähän miljööseen.

Nyt kasvihuone on talvilevolla. Kuvan kukat ja kasvit on poistettu, matto pesty ja viety talvisäilöön ja puutarhakalusto tuotu varastoon kasvihuoneeseen. 

Hiukan jännittää kasvihuoneen ensimmäinen talvi koska huoneen kattokulma on verrattain matala. Otimme kuitenkin riskin, läheisen aitan katolle ei kerry runsaita kattolumia ja uskomme, että kasvihuoneen kanssa voi käydä samoin. Tarvittaessa kolataan lumet katolta pois. 

Lopuksi voi sanoa, että kasvihuone täytti kaikki odotukset. Se on juuri sopivan kokoinen, rakenteet ovat olleet toimivia ja sen huolto yhden kesän perusteella on ollut riittävän kevyttä.

Mitään en tekisi toisin paitsi sen yhden automaattiavaajan lisää.