Blogi 8v + arvonta

Blogini saavutti tänään hurjan pitkän iän, 8 vuotta. Kahdeksan vuotta olen tallentanut elämääni julkiseen blogiin. Vuosien varrella aiheet ovat muuttuneet ja nykyään blogi on paljolti puutarhapainotteinen. Perhe on sivuroolissa ja sitä on ollut sisustaminenkin viime vuosina. Remontteja on vielä tekemättä eikä niiden suhteen ole mitään aikatauluja, tehdään kun huvittaa ja tuntuu että talous kestää.

Mutta parastahan tässä on se että itse saa luoda blogista sellaisen kun haluaa. Tällä hetkellä intohimoni on puutarha, sanosin jopa jonkinlaiseksi addiktioksi. Mutta ehkä tuo on sellainen hyvä riippuvuus.

Synttäripäivän kunniaksi on vuorossa arvonta. Palkintoja on kaksi. Ilmoita kommentissa kumman arvontaan osallistut, A vai B. Kaikille on tasapuolisesti yksi arpa, myös anonyymit voivat osallistua jättämällä kommenttiin sähköpostiosoitteen. Arvonta päättyy naistenpäivänä 8.3.2017 klo 18. Kaikki sitä ennen jätetyt kommentit osallistuvat arvontaan vaikka kommentti ei olisi julkaistu.

 palkinto A

sisältää 5 siemenpussia vaaleanpunaisia kukkia

ruiskaunokki

punapäivänkakkara

kaunopunahattu

komeasilkkikukka

pioniunikko omasta puutarhasta

palkinto B

sisältää 4 pussia vihreitä siemeniä ja yhden pussin pioniunikoita omasta puutarhasta

basilika

kesäkurpitsa "Black Beaty"

silpoydinherne "Kelvedon Wonder"

pinaatti "Bazaroet"

pioniunikko, vaaleanpunainen

Onnea kaikille tasapuolisesti!

Ja kiitos että olette olleet mukana blogin teossa näinä vuosina. Vaikka tätä kuinka itselle tekisi niin vuorovaikutus lukijoiden kanssa on kirjoittamisen helmi.

Puutarhakirjanpitoa

Puutarhatavaroiden järjestämisen yksi osuus oli tehdä taimilapuille oma kansio. Tein asian yksinkertaisimman kautta ja etsin varastoistani tyhjän kansion. Lisäksi tarvitsin paperia, nitojan ja tyhjiä muovitaskuja.

 Kansio on siisti kierrätyskansio. Sen etukannessa on muovitasku jonne sujautin tomaatinkasvatusohjeen. Jotain kivaa kukkakuvaa etsin mutta en löytänyt tarpeeksi suurta.

 Kansion järjestyksen ylläpitoon on riittävän paljon välilehtiä. Kansio on periaatteessa jo nyt aika täysi mutta ei hätää, kansioita on lisää. Jossain vaiheessa voi tehdä vielä tarkempaa jakoa eri kansioihin, jokaiselle kasvisuvulle omansa vaikkapa.

 Muovitaskut ovat hyvä juttu siksi että osa lapuista on imenyt itseensä multaa tai hiekkaa jota sitten saattaa varista. Nyt jää pölyt ja mudat taskun sisään. Eikä tartu jäykät nimilaput toisiinsa kiinni. Papereihin kiinnitin taimilaput nitojalla.

Tässä hortensioiden sivu. Se vähän harmitti etten ole tehnyt tätä jo vuosia sitten. Ei sitä enää muista mistä mikäkin kasvi on hankittu, mikä on ollut ostovuosi tai -hinta. Myös istutuspaikka on merkitty, sen nyt sentään muistin joka taimilapun kohdalla.

Ensi kesänä tätä on hyvä jatkaa ja toivottavasti niin että taimilaput löytävät tiensä kansioon heti eikä vasta vuosien päästä.

Onnittelut valmistuneelle + ruukkuja

Eilen päättyi yksi jakso vanhimman pojan elämässä. Taskuun tupsahti ahkeran opiskelun saattelemana ammattitutkinto. Suunniteltu valmistumisaika oli toukokuun loppu mutta koska poika sai kaikki palkkatyöt loma-ajoilta hyväksiluvuiksi niin valmistuminen koitti jo nyt helmikuussa. Tässä kohtaa saa varmasti olla äitinä lapsestaan ylpeä. Ja erityisen ylpeä ja tyytyväinen äiti on siitä, että poika aloittaa ensi viikolla vakituisessa palkkatyössä. Matka aikuisuuteen on hyvällä mallilla.

 Ruusukuva (neilikkaruusu "White Grootendorst") pojan kunniaksi. Juhlat järjestämme keväämmällä kunhan tarkenee olla ulkonakin.

 Tällä viikolla tapahtui toinenkin iloinen asia. Olin jo ihan unohtanut osallistuneeni Viherpiha-lehden kuukauden piha-kilpailuun. Niinpä ilmoitus siitä, että helmikuun numerossa on kuva puutarhastamme ja pieni juttu oli melkeinpä yllätys.

 Palkkioksi kuukauden piha-maininnasta sain 100e arvosta Orthexin altakasteluruukkuja. Säälittää vähän valkoisten hienojen ruukkujen puolesta mutta suurimmat ruukut ovat oivallisia kasvihuoneeseen tomaateille. Ja pienet yrttiruukut aion myös ottaa käyttöön, niitä voisi kokeilla jo nyt. Muuten nämä eivät ehkä talon sisätiloissa ole ihan tyyliäni mutta luulen että moderniin sisutukseen ovat erinomaisia. Vaan eiköhän näille kaikille käyttöä löydy.

Jalo ilmestyi kuvatessani paikalle ja ilmoitti että nyt on aika ottaa hänestäkin kuvia. Tämä pieni "vauvamme" täytti juuri puoli vuotta. Ulkoiluun opetteluun tuli vähän katkosta pakkasen ja lumen takia, kumpikaan ei kuulemma tunnu pienen tassuissa hyvälle.

Seitsemällä pussilla haastetta elämään

Olen onnistunut aika heikosti kasvattamaan perennoja siemenestä. Tai ehkä onnistuminen on ollut kiinni siitä että olen tehnyt hommaa ikäänkuin vasemmalla kädellä. Huiskinut siemenet kukkapenkkiin ja unohtanut asian. Ja todennäköisesti kiskonut pienet alut pois rikkoina.

Nyt ajattelin kokeilla eri taktiikalla. Menin Maatiaiset ry:n sivuille ja tilasin kuusi pussia perennoja ja yhden tomaatin. Tarkoitus on kylvää maaliskuussa puolet siemenistä ja loput syksyllä. Ja mieluiten pohjattomiin ruukkuihin ja nimilapulla merkittyinä jotta tiedän mitä kasvaa missäkin.

 Tomaatti tulee tietysti kasvihuoneeseen mutta halusin tällaisen luomukannan jotta voisin kerätä siitä syksyllä omat siemenet. Syysleimu on syreenileimu, sen taimia ei tunnu saavan mistään. Kaukasiantähtiputki minulla oli kerran mutta talvi vei sen. Taimia ei tunnu senkään kohdalla löytyvän mistään, kokeillaan kasvattaa siemenestä.

Varjoliljan kanssa tarvitaan erityistä kärsivällisyyttä. Tämän pilkullisen olen saanut ystävältä isona sipulina. Se kukki heti seuraavana kesänä istuttamisesta. Siemenien kanssa kukintaa saa odottaa vähintään viisi vuotta. Mutta onhan mitä odottaa.

Valkoisen varjoliljan sain samalta ystävältä. Valkoisen varjoliljan sipuleista pyydetään kaupoissa hävyttömiä summia. Sama on marhanliljan kanssa, siksipä yritän marhanliljaa siemenestä. Ei harmita tappio taloudellisesti niin paljon kuin että menettäisi pari kymppiä maksavan yksittäisen liljan sipulin.

Myös purppurapunalatva lukeutuu vaikeasti saataviin ja kalliimpiin taimiin. Siksi sitäkin siemenestä. Pallaksen pioni oli ihan vain silkka heräteostos.

Kevätkylvöt ajattelin toteuttaa niin että kylvän siemenet pohjastaan reikäisiin purkkeihin ja vien ulos saamaan kylmäkäsittelyn. Hyviä vinkkejä otetaan vastaan onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi.

Löytö autotallista

Viime kesänä mies remontoi autotallin. Lattia laitettiin uusiksi, samoin koko sisustus, myös kattoon tehtiin pieniä muutoksia. Koska remontti sisälsi tuon osion lattia uusiksi, piti koko autotalli tyhjentää. Osa tallin tavaroista oli lastulevykomeroissa jotka raahasimme talliin vuonna 2005 kun muutimme taloon. Nyt komeroiden aika oli tullut täyteen ja ne hävitettiin.

Komeroita purkaessa miehen silmiin sattui, että yhteen komeroon on kirjoitettu jotain. Mies otti sen osan komerosta talteen ja toi näytille minulle. Yhdessä luimme tekstit joista selvisikin paljon asioita. Komeroon oli nimittäin kirjoitettu talon remonttien vuosilukuja.

 Selvisi muun muassa se että nykyiset ikkunat ovat vuodelta 1978. Kohta 40 vuotta vanhat mutta toimivat. Talo on maalattu ennen nykyistä maalia edellisen kerran 1979. Silloin väri oli keltainen.

 Elo-syyskuussa 1982 on vaihdettu uudet ovat. Kuulostaa hyvältä mutta kuten voimme todeta, on ovet vaihdettu tammijäljitelmäoviin.

 Ja vanhat ovet olivat tämän kaltaiset umpipuiset peiliovet. Ei tarvitse edes miettiä kummat minä ottaisin. Meillä on vielä iso urakka saada kaikki ovet taas peilioviksi.

 Navetan peltikatto on laitettu 2.6.1986. Katto maksoi merkinnän mukaan 25 000 markkaa. Se vastaa tänä päivänä noin 8 000 euroa. Hyvän katon laittoivat, on edelleenkin täysin ehjä.

Pihakeinu on ostettu kesällä 1982. Ikä alkaa näkyä. Keinu kaipaisi muutamaa uutta puuta ja maalia pintaansa. Minulla olisi pönttö oikein hyvää taivaansinistä pellavaöljymaalia. Miltähän keinu näyttäisi sinisenä?

Muut merkinnät ovat: pellot salaojitettu 1986, pellot myyty 10.10.1983. Ja kaappi johon merkinnät oli tehty, oli ostettu 24.10.1977.

Tällaiset löydöt ovat aina yhtä mukavalta tuntuvia. Talon historiaa ja vuosilukuja.

Missä säilyttää puutarhatavarat talon sisällä?

Tänä talvena havahduin ongelmaan. Kaikki puutarhatavarani ovat hajautettu eri puolille taloa. Säilytyksessä ei ole mitään logiikkaa eikä oikein edes järkeä. Näyttää sotkuiselta ja myös tuntuu. Tänään otin itseäni niskasta kiinni ja aloin tehdä jotain ongelman ratkaisuksi.

 Kodinhoitohuoneen hylly on syönyt sisäänsä muutakin kuin puutarhajuttuja. Mummin mussukan vaatteet siirsin laatikkoon vierashuoneeseen. Ylähyllyn kävin läpi ja sain tyhjennettyä tuon vasemman reunan korin puutarhatavaroille. Myrkkyjen paikka onkin ylähylly.

 Naulakon alapuolella, puutarhatoppatakkini liepeeseen kätkeytyy epämääräisiä myttyjä puutarhaan liittyvistä tavaroista. Vein kaikki tuvan ruokapöydälle ja aloin käydä läpi.

 Tupaan on kerätty maitotölkkejä tomaatteja varten. Onko niitä nyt kuitenkaan ihan pakko säilyttää juuri tuossa, kulkuväylällä eteiseen. Ei ole.

 Lasikuistilta löytyy taimikasseja ja laatikoita taimipotteja varten. Ne saavat jäädä paikoilleen sillä niitä voi säilyttää kylmässä. Unelma olisi jos kaiken voisi säilyttää lasikuistilla mutta siihen en pääse koskaan, kuisti on lämmittämätöntä tilaa. Sama on eteisen vintin portaiden alla olevan kaapin kanssa, sekin menee pakkasen puolelle jos tulee oikein kylmä talvi. Niinpä siellä säilytetään vain multasäkit jotka voi ottaa lämpenemään ennen tarvetta.

 Maitotölkitkin siirsin lasikuistille. Niitä tulee vielä kaksi samanlaista laatikkoa, sitten on riittävästi.

 Järjestelyn ohessa kävin kaikki siemenpussit vielä kertaalleen läpi. Aurankukan siemenet rypistelin irti siemenkodasta ja pussitin nekin.

 Tein reiät sipulikukkien tuotetietolappuihin ja sidoin ne vuosilukujen mukaan toisiinsa kiinni. Jos joku kasvi jää tulematta näkyviin mullasta, on se helppo poistaa nipusta menetettynä tapauksena. Ihan joka kasvin lappuun en näköjään ollut kirjoittanut minne se on istutettu mutta pääasia että jotain on tullut laitettua ylös.

 Tässä vaiheessa alkoi jo uuvuttaa ja nälkäiset pojat alkoivat pyöriä jaloissa. Päätin jatkaa urakkaa huomenna tai illasta muiden taimien nimilappujen kanssa. Näitä on monelta vuodelta sillä en ole osannut päättää millä systeemillä nämä säilyttäisin. Nyt päätin niitata jokaisen paperiin kiinni, paperi muovitaskuun ja muovitasku kansioon.

 Kodinhoitohuoneen ylähyllyltä on pyyhitty pölyt. Oikean laidan uimarantakori sai jäädä. Sitten ovat vieressä myrkyt. Myrkkyjen vieressä on oman puutarhan siemenet. Ja laitimmaisena vasemmalla puulaatikko jossa ovat sipulikukkien lappuniput vuosijärjestyksessä. Kovin monen vuoden tiedot ei laatikkoon mahdu mutta siinä vaiheessa kun tila tulee vastaan voi etsiä uuden laatikon. Nyt hyödynsin sellaista mitä jo on.

Mummon vanhaan koriin sain tukikepit, niinet, runkovahat ja muut tilpehöörit mitkä ennen lojuivat vain tiellä. Ostosiemenet tungin vanhimman pojan tekemään puulaatikkoon. Kansi ei mene kiinni tässä vaiheessa vuotta mutta muuten ihan oiva paikka siemenille. Kori ja laatikko ovat nyt toistaiseksi kodinhoitohuoneen penkillä, kohta niitä tarvitaan. Muulle ajalle olisi ihanne saada näillekin oma kaappi mutta se ei taida onnistua muuta kuin mylläämällä kodinhoitohuoneen kaapit sisältä ihan uuteen uskoon. No, annetaan se vielä olla.

Missä sinulla on tungettuna tukikepit, nimilaput, mullat, taimipotit ja muut tuikitarpeelliset puutarhatavarat?

Suunnitelmia sängyn pohjalta

Vuosikausiin flunssa ei ole iskenyt sillä voimalla että olisi pitänyt jäädä töistä pois. Vaan nytpä iski, välillä olo on ihan järkyttävän kamala ja välillä parempi, kiitos oloa helpottavien lääkkeiden. Hyvinä hetkinä olen lueskellut vanhoja puutarhalehtiä ja suunnitellut tulevaa rinnepuutarhaa. Muut ajat olen nukkunut.

 Rinnepuutarha tulee tähän kuten olen kertonut. Paikka on talvisin hyvin vähäluminen. Iso terijoensalava roskaa aluetta huomattavasti mutta salava on kaunis ja vielä terve. Päätinkin että kaikki alueen puut säästetään toistaiseksi. Alue tulee pääasiassa salavan ja oikeassa reunassa näkyvien syreenien väliin. Sipulikukkia voi levittää laajemmallekin.

 Viime kesänä aloitin maanmuokkauksen. Sitä jatketaan heti kun maa on sula. Alue on vanha maakellarin paikka ja tuosta nousi kiitettävä määrä kiviä ja betonisilppua. Betoni viedään pois mutta kivet käytetään hyödyksi rinnepuutarhan muodoissa. Lisäksi taidan tarvita turveharkkoja. Mieheltä tilasin jonkinlaisen puunrungon lahopuuksi ja rinnepuutarhan koristeeksi.

 Alue on kasvien suhteen erittäin haastava. Keväällä paistaa aurinko puoli päivää ihan suoraan, kesällä on varjoisaa. Ja paikka on aina kuiva.

Haastavuudesta huolimatta aion saada jotain menestymään tuossa. Varjoliljan siemeniä tilasin Maatiaiselta. Jotain kurjenpolvea olen ajatellut. Jonkinlainen köynnös on haaveissa puumajan tilalle toisen salavan vanhaan runkoon kasvamaan. Puumaja on niin heikossa hapessa että se saa lähteä. Saniaisia olen miettinyt mutta niille taitaa paikka olla liian kuiva. Talvio tuossa varmaan menestyisi, minua ei haittaa vaikka leviäisi kuinka.

 Jotain havuja on tarkoitus istuttaa myös. Kuten ihan tavallinen kataja ja metsäkuusi. Kuusi pidetään kurissa leikkaamalla. Nämä pienet havun alut tulivat Mustilasta toisen kasvin mukana. En osaa sanoa mitä lajia ovat mutta yhden voisi hyötykäyttää rinnepuutarhassa ja loput muualla. Mutta toistaiseksi ei oma silmä erota noista mitään lajiketta, voi olla ihan hyvin mänty tai kuusi tai ihan mikä vaan.

Eiköhön tuosta hyvä tule. Osa kasveista tulee omasta puutarhasta ja jotain pitää hankkia. Lapiotakin pitää käyttää vielä runsaasti ja vuohenputkelle tehdä jotain. Mutta kitkeminen on lempipuuhaani ja lapion varressa saa ruodon hyvään kuntoon.

Himo päästä multahommiin on kova. Mutta eiköhän parin kuukauden päästä olla jo tositoimissa.

Hyvää ystävänpäivää!

Hyvää ystävänpäivää niin satunnaiset kulkijat kuin vakituiset lukijat. Virtuaalikukat kaikille tasapuolisesti.

 syysleimu

 hyasintti

 neilikka

 kerrottu kurjenpolvi

köynnösukonhattu

p.s Tomaatin siemeniä on vielä jäljellä 1 pussi Tigerellaa ja yksi pussi Tiny Timiä.

Alemmassa postauksessa ohjeet jos haluat tomaatin siemenet omaksesi.

Annetaan

Laitetaan ylimääräiset siemenet kiertoon, poiskaan en raaski heittää. Jaossa on neljä pussi tomaatin siemeniä. Kaksi pussia "Tigerella"-lajia ja kaksi pussi "Tiny Tim"-lajia.

 Tigerella-pusseissa on päiväys mennyt vuonna 2015 mutta viime vuonna nämä itivät vielä oikein hyvin. Omaan kasvihuoneeseen ei tule tänä vuonna tätä lajiketta, tila on rajallinen ja haluan kokeilla jotain uutta. Tigerella on hauskan värinen raidallinen, minulle maku on vähän pettymys, laimea.

Tiny Timit ovat samoin päiväysvanhoja mutta nekin itivät hyvin viime vuonna. Pusseja on minulla niin monta että osan voin jakaa eteenpäin, muuten kasvatan näitä vielä viiden vuodenkin päästä. Tämä on ollut meillä tykätty pieni tomaatti, kasvaa hyvin ja tekee satoa.

Pussin saa omakseen laittamalla viestiä sähköpostiini joka löytyy sivupalkista, neljä halukasta saa kukin yhden pussin. Postimaksun hoidan minä.

Joko on naposteltu

Pitkä työviikko takana, lauantaikoulutusta, iltakoulutusta ja ylitöitä. Onneksi tänään pääsin aikaisin, niin aikaisin että ehdin tehdä puutarhakierroksen täydessä auringonpaisteessa. Kasvien puolesta on ollut huoli, olen huomannut jäniksen jälkiä turhankin paljon auton valojen keilassa kun olen lähtenyt aamuisin töihin.

 Luumulehdossa on käyty haistelemassa jokainen verkotettu puu ja pensas. Ja jokaisen kohdalla on koettu pettymys. Minä taasen en kokenut pettymystä. Parannellut verkot ovat toistaiseksi toimineet.

 Kiinanhortensia "Bougie" oli ainut hortensia jonka suojasin verkolla. Nyt ennen pakkasia suojasin sen vielä kankaalla, myös paahtavan auringon takia, bougiella ei ole lainkaan varjoa.

 Ja siinä ensimmäinen napostelu. Karhunvadelma on maistunut odotusten mukaisesti. Jätin pensaan suojaamatta sillä se ei vaurioidu jänisten syömingeistä, sato vain on vähäisempää.

 Matka jatkuu jälkiä seuraten arboretumiin. Tässä on tainnut kulkea pariskunta tai kaverukset.

 Pikkuiset serbiankuuset ovat saaneet olla rauhassa. Samaa näytti tervaleppäaidanteen kanssa, ei yhtään syötyä latvaa.

 Perennapenkki oli löydetty. Tässä on rouskaistu kunnolla jonkun kurjenmiekan vartta. Kurjenmiekka tuosta ei ole moksiskaan, kasvattaa kuitenkin keväällä uudet lehdet.

 Salaattibuffetkin on löydetty. Nuo taitavat olla jonkun kellokasvin lehtiruusukkeita. Veikkaan etteivät nekään kärsi pienestä harventamisesta.

 Syksyllä istutin arboretumiin jonkun jalohortensian, ihan vain kokeeksi, en usko että selviää talvesta. Mutta kaipa tuo oli hengissä koska jänikset ovat parturoineet sen lähes maan tasalle. Mietin pitäisikö hortensia nyt suojata paremmin jos kerran on toiveita että se ei ole kuollut pakkasiin.

 Viime talvena suomenköynnösruusu "Pohjantähti" syötiin tapeille. Syksyllä verkotin molemmat pensaat ja niitä ei ole nyt syöty. Taidan kuitenkin vielä kietaista harson päälle ihan vain auringon takia, pakkasta saavat luvan sietää.

Jos ruusu kestää talven yli niin ensi kesänä on odotettavissa jo upeaa kukintaa. Pohjantähti on nopeakasvuinen, ensi kesä on ruusun toinen kesä meidän pihassa ja jo viime kesänä siinä oli muutama kukka.

Kun kiersin koko pihan niin totesin jänisten vauriot vielä aika pieniksi. Verkot ovat toimineet mutta silti käyn viikonloppuna solmimassa niihin vhs-nauhaa peloitteeksi. Ensi talveksi voisi hankkia kymmenkunta verkkoa lisää niin saisi hortensiat ja osan ruusuistakin verkkoihin. Vaikka ne kestävätkin talttahampaiden parturoinnin aika hyvin niin parempi olisi ettei sitä tapahtuisi.