sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Blogin 1-vuotis arvonta!

Blogini on ollut olemassa tänään tasan vuoden. Tästä on tullut rakas uusi harrastus, kirjoitella tätä blogia ja samalla kurkkia muiden, muuten tuntemattomien ihmisten elämään. Vuoden mittaan teitä kirjautuneita lukijoita on kertynyt upea määrä. Samaa huippulukemaa alkaa näyttää kävijälaskuri. Sen laitoin vasta kun blogi oli ollut jo hetken aikaa, silti se kohta hypähtää ihan uusille tuhatluvuille. Siitä kuuluu iso kiitos tietenkin teille, jotka tätä blogia luette. Ja koska olette niin ihania, haluan palkita teidät arvonnalla.

Kahden ensimmäisen palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki tähän postaukseen kommentin jättäneet, myös itselleen nimimerkin laittaneet anonyymit. Ensimmäinen palkinto on keväistä vihreää.
Toinen palkinto on vielä talvisen harmaata. Tähänkin siis osallistuvat kaikki kommentin jättäneet.Kolmas palkinto on superyllätys. Sen arvontaan osallistuvat vain tuolta sivupalkista löytyvät kirjautuneet lukijani. Pikkasen voin teille jo paljastaa, nimittäin voittaja saa valita värin itse! Joten jos et vielä ole lukijani ja haluat tähänkin osallistua, niin kirjauduhan tuonne sivuun pikapikaa!
Osallistumisaikaa on perjantaihin 12.3 asti. Arpaonnea kaikille!

perjantai 26. helmikuuta 2010

Verkostoja.

Niitä taitaa olla meillä kaikilla. Tulevat työn, harrastusten , perheen tai muiden asioiden kautta. Toiset saavat jopa syntymälahjana. Itselläni näihin ruuhkavuosiin on kuulunut runsas verkostoituminen. Kaupunkielämässä kuuluin useampaan yhdistykseen ja tietysti aktiivisesti. Olin aluekummia, luottamusmiestä ja ties mitä siihen päälle. Jossain vaiheessa oli pakko hillitä menoa. Ei aika riittänyt.

Nyt kaikki on karsittu minimiin. Osaan yhdistyksistä ja verkoista kuulun edelleen, tosin nyt olen siellä taka-alalla. Osan olen jättänyt kokonaan taakseni. Yksi on jäänyt roikkumaan. Viime vuonna olin yhdessä kokouksessa, sitä edellisenä vuonna en tainnut olla yhdessäkään. Osin tähän on syynä päällekäisyys entisöintikurssin kanssa. Tästä eroamista täytyykin pohtia pitempään. Olen oman klubin perustajajäseniä, jos eroan tuskin pääsen koskaan liittymään takaisin. Tämän kanssa olen nähnyt ja kokenut monenlaista, oppinut paljon elämästä ja meistä ihmisistä, erilaisuudesta. On istuttu hienoilla illallisilla, on kannettu kaulassa puhaanjohtajan, tai kuten klubissa puhutaan, presidentin kaulanauhaa. Vaan kaipaanko tätä enää elämääni? Totta puhuen en kaipaa. Nyt kutsuu toisenlaiset asiat.
Vuoden päästä on kuitenkin 10-vuotis juhlat, ja ehkä taas tällaiset illalliset. Katsotaan sitä eroa sitten.
Mukavaa viikonloppua kaikille! Eikä kiitos enää lunta!

torstai 25. helmikuuta 2010

Kätevä muistutus.

Tuolla kommenteissa pari päivää sitten minulta kysyttiin miten tämä projekti etenee. No ei se ole edennyt. Edelleen loisii navetan ylisillä. Entisöintikurssi on mennyt täysin niiden vitriiniksi tulevien ikkunoiden kunnostamisessa. Taitaa mennä koko loppuaikakin sillä kurssi päättyy jo huhtikuun alussa. Heti kun säät sallivat, eli on tarpeksi lämmintä, alan poistamaan maaleja tästä mummon astiakaapista.Vaikkei projekti varsinaisesti ole edennyt, sai tuo kysymys minut muistamaan jotain. Näin kirpparilla myynnissä uusia lukkoja. Vähällä oli etten ostanut kun ne jotenkin kiehtoivat. Kaapista kysymisen jälkeen tajusin, siitä mummon kaapista puuttuu alalaatikoiden lukot! Äkkiä laatikko mukaan ja kirpparilla toivoen lukkoja olevan vielä jäljellä. Ja olihan niitä, ja mikä parasta, täydellisen sopivat laatikoihin! Yhdellä lukolla avaimineen hintaa vain 2e! Etenee se sittenkin! Säästä huolimatta.
Kiitos lukkojen ostamisesta kuuluu nimimerkille Välitilassa. Olipa hyvä, että kyselit kaapin kuulumisia juuri nyt!


keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Sivistystä siperiaan

Aika siperiamainen on olo ja elo. Lunta tuli eilen 30cm lisää. Eikä sitä ennestään ollut kuin tuommoinen metri. Pahaa pelkään, että keväämmällä tarvitaan soutuvene auton tilalle kun lumet alkavat sulaa. Nämä kuvat ovat kuitenkin maanantailta. Verovaroin kustannettua sivistystä kun eksyy kerran viikossa meidänkin nurkille. Omalle pysäkille ei taas kerran ehditty, mutta onneksi seuraavalle.
Pojille on selkeä suunta heti kun ovat autossa sisällä. Eskarilainen menee tietokirjoja etsimään ja kuopus satukirjoja. Valikoimaa riittää. Sillä aikaa kun äiti höpöttelee kirjastoauton kuljettajan kanssa ja etsii itselleen jotain, ehtii pojat jo lukeakin. Tämä kirja olikin mieluinen. Karttakirja kurkistusluukuilla.
Lopuksi lainaus. Vielä viime hetken valinta ja lentokonekirja lähti eskarilaisen matkaan.
Jos nyt kuitenkin palataan tämän päivän tilanteeseen, niin meillä sairastetaan. Mies oli flunssassa jo viime viikolla. Nyt sängyn pohjalla makaa esikoinen ja eskarilainenkin jäi taas kotiin. Prinsessan soisi olevan kunnossa lauantaina kun on lähtö Egyptiin. Eskarilaisen pitäisi olla kunnossa maanantaiksi kun alkaa nelipäiväiset neuropsykologin testit sairaalassa. Joten nyt vain lepoa, särkylääkettä ja kuumaa mehua.


tiistai 23. helmikuuta 2010

Tätä odotellessa

Voi mikä kaipuu tulee näitä kesäkuvia katsellessa. Siiri laittoi blogissaan minulle haasteen. Etsi kuvakansioiostasi neljäs kansio, ja sieltä neljäs kuva. Laita kuva blogiin ja kerro siitä. Siinä ohjeet lyhyesti. Tässä oli neljännen kansion neljäs kuva. Kuopus istuttaa salaiselta ystävältä saatuja kehäkukan siemeniä vanhaan sinkkivannaan.
Olisipa jo toukokuu! Haasteen voi tästä napata ken haluaa.

maanantai 22. helmikuuta 2010

Taas tätä maanantaita.

Ihan oikeasti, saisiko (koti)äidin kalenterista jättää sen maanantain pois? Ainakin talvisin. Meidän eskarilaisesta tulee flunssaisena ja räkäisenä superreagoija. No eikös isän sairastama flunssa sitten ala siirtyä juuri tähän kyseiseen eskarilaiseen. Töllöntöitä tapahtuu kun lima sumentaa jo ennestään hiukan sumeaa aivotoimintaa. Tänään vuorossa oli kodinhoitohuoneen ulko-oven kiinni paiskaaminen. Monta kertaa. Vahinko ehti tapahtua viereisessä kylpyhuoneessa ennen äidin väliin ehtimistä. Yksi näistä pulloista päätti hypätä alas oven paiskomisen aiheuttaman tärähtelyn seurauksena.. Suoraan alla olevaan lavuaariin. Vastaantörmäyksen seurauksena lavuaari halkesi. Komea hiushalkeama, onneksi ei sentään koko lavuaari. Nyt tätä voi edes käyttää kun käytän loppuikäni samanlaisen Arabian 1940-luvun lavuaarin metsästämiseen.
No nyt ovat pullot poissa. Jotain kivaa saa perhe kustantaa äidille tuonne kylppäriin pullojen tilalle. Tai äiti kustantaa itselleen loman joka maanantaiksi.
Kaikkea sitä sattuu.
edit. Ei ne halkeamat tuohon jääneet. Minulta halkesi hammas. Sama juurihoidettu hammas jota on hoidettu jo kolme kertaa vuoden sisään. Aamulla sitten vaan soittelemaan sinne arvauskeskuksen kauhuosastolle josko löytyisi aikaa yhdelle superpelkoiselle.

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Ostoksilla tyttären kanssa.

Teiniprinsessa lähtee viikon päästä äitini kanssa Egyptiin. Tytön kesävaatteet ovat kaikki kutistuneet kaapissa, joten uusia on hankittava. Matkan takia oltiin jo aika ajoissa. Vaan kuvista sitten huomaatte, että otsikon mukaista juttua ei ole tulossa. Prinsessan garderobia ei saa esitellä. Ei sitten, joten saatte katsella jotain pojille. Kaksi vasenta t-paitaa on kuopukselle. Mustat hedelmät Lindexistä. Veikkaan, että eka pesu tulee pilaamaan, mutta ostin silti kun oli -30% kuponki. Tästä laatuasiasta voisin nurista enemmänkin. Kalapaita ja eskarilaisen t-paidat on Po.P:lta, luottokaupastamme. Eskarilainen ei meinannut nahoissaan pysyä tuosta bussipaidasta. Bussit ovat nykyinen kiinnostuksen kohde. Hintaa näillä enemmän Lindexiin verrattuna, mutta kestävyyskin ja värien säilyminen ihan eri luokkaa.

Kuopus sai kesäksi uudet lenkkarit. Ne löytyi Stadiumista alehintaan. Ihan peruslenkkarit ilman mitään goretex-kalvoja. Eskarilaiselle täytyisi vielä löytää lenkkarit, ellen sitten hae näitä samanlaisia. Kaapo tuli innoissaan kuvausapulaiseksi ja iski kuononsa kenkien päälle. Toista on ilmeisesti kuvattu liian vähän viime aikoina.


Sitten tuon 11-vuotiaan pojan vaatetus. T-paidat ovat kaikki kutistuneet talven aikana. Yhden kivan löysin H&M:n valikoimista. Toivottavasti näitä tulee lisää, muualla oli mustaa, tummaa ja harmaata, siis kesäksi???? Ilmeisesti suuren yleisön pojat eivät pidä kirkkaista väreistä kun niitä saa hakemalla hakea. Prismassa katselin paria t-paitaa, mutta täytyy ottaa poika mukaan makutuomariksi.


Jotain äidillekin. Perus t-paita mustana, sillä näissäkin oli kesävärit vähän hakusessa. Kaveriksi samasta puljusta neuletakki. Alusvaatteitakin sain nipun, sillä teinin kanssa oli aikaa sovitella. Niistä nyt ei kuitenkaan kuvia. Joku raja nyt sentään pitää olla!

Jos eilisen perusteella summaisin näiden meidän peruskauppojen valikoimaa niin sanoisin tylsää, liian kasaria, liikaa tummia värejä, jotenkin tuntui ettei mitään uutta. Po.P nyt sentään tarjosi jotain. Sokokseen ei ollut vielä tullut pahemmin kesävaatteita. Sieltäkin niitä kivoja joskus löytyy. Lindexin poikien puoli on ala-arvoinen. Ostaako kaikki jo vaatteeensa netistä, vai mikä tuohon on syynä? Enpä ole riemuhuutoja kuullut vielä yhdenkään pojan äidin suusta vaateostoksilla. Millaisia ovat liikkeiden sisäänostajat ja suunnittelijat? Minulla voisi olla heille pari hyvää vinkkiä tarjottavana.





lauantai 20. helmikuuta 2010

Talvipäivän riemuja

Onneksi olin kuopuksen kanssa tiistaina perhekerhon ulkoilupäivässä. Sen jälkeen ei olla pahemmin ulos päästy. Syynä pakkanen ja sitä raaistuttava tuuli. Nytkin mittarissa -24 astetta ja jäätävä viima. Sisällä pysytään ja lämmitellään uuneja.



Rekiajelu ja vuohien syöttäminen olivat ennakoidusti päivän parasta antia. Kolmosena taisi olla rattikelkan kyydissä istuminen kun äidin vetämänä. Äiti taas taisi nauttia eniten lounaasta valmiissa pöydässä!
Mukavaa viikonloppua. Teinin ja minun pitäisi lähteä kaupunkiin shoppailemaan. Piti jo mennä, mutta teiniprinsessa luuhaa edelleen suihkussa...




torstai 18. helmikuuta 2010

Nämä mulle ja heti!

Heitin aamulla kirpparimyynnin jämät kierrätyskeskukseen. Samalla piti tietenkin kiertää paikka läpi. Myyntiin oli tullut näin ihana kahvikalusto. Vaikka oli vain neljälle hengelle, nappasin silti sen mukaani.Väri on kuvissa vaaleansininen, mutta luonnossa hivenen turkoosiin vivahtava ja todella kaunis!



Vielä olisi kiva tietää kahvikaluston nimi. Leiman mukaan on jostain 50-luvulta. Tunnistaako kukaan tuota kupissa olevaa kukkaa? Siitä voisi ehkä päätellä sitä nimeä.


keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Denim valtaa tuvan

Hamsteri ei heitä mitään hukkaan. Ei edes vanhoja farkkuja. Haalii niitä jopa lisää. Leikkaa niistä sitten taskut pois, ja ompelee taskut paksun huopakankaan kanssa yhteen patalapuiksi. Seitsemän tulisijan talossa patalappuja kuluu, nokentuu ja kärähtää. Ei maksa vaivaa pestä, vaan tarvitaan uudet. Nyt näitä on. Joka kätöseen sopivat.



Huopakangas Lahden Iskun tehtaiden tehtaanmyymälästä. Hinta 6e metri. Palosuojattua ja ties mitä. Konepesun kestävää, testattu on. Nyt vaan pitää ratkaista tuleeko tuvan puusohvalle uusi peite tästä huopakankaasta vai denimistä. Kumpaa äänestät?

maanantai 15. helmikuuta 2010

Legoja

Myönnetään. Meillä on ihan liikaa legoja. Ensin ne oli kahdessa laatikossa, nyt laatikoita on useita. Tammikuussa otin projektiksi lajitella osan legoista omiin lootiinsa. Nyt se on tehty. Tiedä kauanko järjestys säilyy, mutta into leikkiä legoilla on pojilla ihan mieletön. Onneksi suurin osa osista on ihan sekalaisia, kirppareilta ostettuja. Ne nimittäin kelpaa parhaiten. Tällä hetkellä rakennetuin asia on avaruusalus. Niitä pitää olla useita.Sopivien osien etsiminen on tarkkaa puuhaa. Nyt auttaa edes vähän kun tietyt osat ovat omissa laatikoissaan.
Toistaiseksi legot ovat isännänhuoneessa poikien huoneesta ylimääräiseksi jääneessä hyllyssä. Tilaa leikkiäkin on ihan erilailla kuin omassa huoneessa. Muu perhe sitten joustaa ja hyppii osien yli. Duplotkin kelpaa leikkeihin vielä oikein hyvin, vaikka jo mietin niiden pois laittamista.
Legot ovat hyvä lelu siitäkin, että niiden kanssa tulee harvoin riitaa. Yllättävän vähän riidellään, vaikka luulisi poikien kinastelevan juuri siitä osasta mitä löytyy tasan yksi.



sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Lastenhuoneen uusi järjestys.

Kahden nuoremman pojan huone sai uuden järjestyksen. Ihan 100% tyytyväinen en ole, mutta ei ole tarkoituskaan. Todennäköisesti järjestystä pitää miettiä taas uudestaan, jos tuvan remontti aloitetaan keväällä. Huone on n. 12m2 kokoinen, hiukan hankalasti kalustettava. Pitää mahtua kaksi sänkyä, kaksi vaatekaappia, pulpetti ja pari lelu/kirjahyllyä ja kasa leluja.Kuopuksen sänky on nyt eskarilaisen sängyn paikalla. Pulpetti edelleen samalla paikalla patterin edessä. Autokori pursuaa autoja. Kunhan lumet sulaa, laitan taas osan autoista pihaleluiksi.

Uutena huoneessa on tämä Ikean katos. Pojat saivat sen majakseen. Päivisin saa olla auki, mutta yöksi se laitetaan kiinni verhon tamppiin. Pituus oli sattumalta juuri sopiva. Ei jäänyt kovin paljoa helmaa lattialle roikkumaan. Vaatekaapit ovat nyt siinä missä ennen oli kuopuksen sänky.
Nyt oli eskarilaisen vuoro saada numero- ja aakkostaulut sänkynsä ylle.
Aakkostaulu on ehdoton suosikkini. Harmi, että numerotaulu on niin eri tyyliä.
Uutta on myös eskarilaisen sängyn vieressä oleva yöpöytä. Löysin sen muutamalla eurolla kierrätyskeskuksesta. On kokopuuta ja tarkoitus olisi maalata se vielä valkoiseksi. Uuden cd-soittimenkin pojat saivat kun eskarilainen sai kummitädiltään rahaa. Vanha soitin ei soittanut enää kasetteja, mutta uusi soittaa. Taas on olleet kaseteista vanhat Muumit ja Pupu Tupunat kova hitti. Kasetit ja cd:t säilyy hyvin yöpöydän laatikossa. Lelu- ja kirjahyllyjen kanssa tuli ongelma. Kolmesta yksi ei mahtunut huoneeseen uuden järjestyksen kanssa. Piti päättää mitä karsitaan. Yksi hyllyllinen kirjoja sai lähteä varastoon ja uuteen kotiin. Siten leluille jäi hyllyn päällinen ja alhaalta pari hyllyä. Riittävät juuri ja juuri. Työhuoneen remontin valmistutttua joskus tulevaisuudessa, kirjat voisivat siirtyä sinne kokonaan. Poikien huoneeseen kuljetaan työhuoneen kautta, joten kirjat olisivat ihan lähellä.
Hyvää Ystävänpäivää vielä kaikille! Toivotus jäi hiukan myöhäiseksi sillä tänään juhlittiin ne teinin synttärit. Vaikka onkin jo iso, kutsutaan edelleen mummot ja kummit kahville.






perjantai 12. helmikuuta 2010

No ihan pikkasen vaan tekis mieli!

Gerbiilien kodin siivouspäivä on kissoille yhtä tuskaa. Etenkin nyt myyrättömänä talvena. Kun ei sitä saalista saa ulkona, pitäisi saada sisällä. Se saalis on vaan läheisyydestään huolimatta niin kaukana. Emäntä vielä laittaa saaliin tuommoiseen eväslaatikkoon. Silkkaa nöyryytystä ettei niitä saa lounaaksi popsia.Lasinkin takaa pitää vielä kokeilla. Jos se gerbiili vaikka osuisi tassun alle. Pikkaset vielä vilistää edestakaisin siivotun kodin innoittamina.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

torstai 11. helmikuuta 2010

No vihdoinkin!

On tätä odotettukin. Amaryllis kotiutui meille jo kaksi kuukautta sitten. En tiedä onko vika kasvattajassa vai kasvatissa, mutta se teki ensimmäiset kukkansa vasta nyt. Kuvan ottamisesta on jo pari päivää, tänään on auki kaikki neljä kukkaa. Uusi varsikin on kasvamassa ja voimistumassa. On sitten tämmöinen helmikuinen kaunistus kun jouluksi ei ehtinyt.Amarylliksen seuraksi ostin valkoisia tulppaaneja. Tämän vuoden ensimmäiset. Olen vähän huono ostamaan leikkokukkia vaikka niistä tykkäänkin.

Ja voisihan se mieskin näitä kotiin kuskata, ilman pelkoa että on jotain töllöntöitä harrastanut. Ei vaan ole vielä 20 vuodessa oppinut :D
edit. Tuossa huomasin kävijälaskurin pompsahtaneen jo yli 90 000 vierailun! Huima määrä ja kiitos kuuluu kyllä teille kaikille lukijoille. Parin viikon päästä blogi täyttää vuoden ja sen kunniaksi on tulossa arvontaa!

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Inventaario

Ihan ehdoton homma tehtäväksi kerran tai pari vuodessa. Liinavaatteiden päivitys. Vuosi sitten uusin meidän aikuisten pussilakanat, lakanat kaipaisi uudistusta mutta menettelevät vielä. Ylähyllyllä olevat kuopuksen lakanat päivittyivät sen verran, että yksi pussilakana lähti kirpparille. Viereiset vieraslakanat kelpaavat nekin vielä. Tytön lakanat ja pussilakanat alimmalla hyllyllä ovat nekin hyvässä jamassa, osa uusittiin viime vuonna. Siitä ylempänä on poikien isot pussilakanat ja lakanat. Niistä lakanat kaipaa uusimista. Ehkäpä ehtisin joku päivä piipahtaa Heinolan Finlaysonin tehtaanmyymälässä lakanaostoksilla.
Kylpypyyhkeet on meillä ihan suoraan sanoen surkeat. Uusia pitäisi saada, mutta ehdoton edellytys niille on iso koko ja takuuvarma kuivaus. Mikään ei nimittäin ole inhempaa kuin liian pieni ja kuivaamaton pyyhe saunan jälkeen. Edullinenkin hinta tarvittaisiin, sillä meillä on aina vähintään 10 kpl pyyhkeitä käytössä. Osa saunalla ja osa kylpyhuoneessa. No, sitä lottovoitto odotellessa.Käsipyyhkeet meni kaikki uusiksi kun muutimme tähän taloon. Nyt ovat harmaita tai ruskeita, kylpyhuoneen väreihin sopien. Täytyy kyllä myöntää, että oiva väri muutenkin pienten tahmatassujen kanssa. Ja kuten kuvasta näkyy, näitä säilytetään kylpyhuoneen kaapissa.

Keittiöpyyhkeet ovat kaikki kunnossa. Niitä on kuvassa olevan käyttöpinon lisäksi vanhojen pyyhkeiden ja perintöpyyhkeiden pino. Vanhoja käytetään likaisissa hommissa ja perintöpyyhkeitä vain harvoin, juhlissa ja sellaisissa. Osa niistä ei ole edes perittyjä, vaan kirppareilta löytyneitä ihania, vanhoja ja paksuja pellavapyyhkeitä.

Pesuhommistakin sananen. Pesen kaikki liinavaatteet 90 asteessa. Riippumatta siitä mitä lukee pesuohjeessa. Froteet ja petivaatteet kuivaan kuivausrummussa. Pyyhkeet ihan kuiviksi ja petivaatteet mankelikuiviksi. Lakanat ja pussilakanat mankeloin, tyynyliinat saa silityksen. Silitykseen pääsee myös keittiöpyyhkeet ja pellavaiset laudeliinat. Mankeloinnista tykkään, mutta silittämistä inhoan. Siksipä pino kertyy joskus huimankin suureksi!
Mukavaa pakkaskeskiviikkoa kaikille! Tänne saisi kevät jo tulla.



maanantai 8. helmikuuta 2010

Töissä, kotona, vai missä se olis?

Taas se pähkäily alkaa. Lehdissä alkaa olla ilmoituksia, kouluun, päivähoitoon ja kerhoon hakemisesta. No mihin sitä sitten hakisi, riippuu tietenkin siitä olenko menossa elokuussa töihin vai en. Omakin päätös pitää tehdä. Jos kallistun toiseen suuntaan, pitää työnantajan tehdä päätös antaako lisää vapaata, vai pyytääkö palaamaan töihin. Jos vastaus ei tyydytä, sitten pitää miettiä menenkö vai irtisanoudunko.Jos taas kallistuu siihen toiseen vaihtoehtoon, on haettava päivähoitopaikkaa ja eskaripaikkaa. Kuopus tarvitsee sen päivähoidon ja eskarilainen tuplaeskarin. Kuntaamme on valmistumassa syksyllä päiväkoti. Haluaisin kuopuksen sinne, lähes ehdottomasti. Oman lapseni tuntien, tiedän hänen hyötyvän eniten päiväkodista verrattuna perhepäivähoitoon. Mutkana se, että eskarilainen olisi haettava toiseen päiväkotiin. Sinne taas ei oteta 4-vuotiaita. Pitää muuten sekin vielä varmistaa.

Taloudellisesti jälkimmäinen vaihtoehto ei kovin paljoa hyödytä. Päivähoitomaksut, työmatkakulut, ruokailut, kohonneet lämmitys- yms. laskut tulevat nielaisemaan ison osan pienestä palkastani. Kotona ollessa on helppo lyödä puuta uuniin ja tehdä ruokaa alusta asti itse, edullisesti. Ei onnistu enää viiden jälkeen illalla töistä palatessa.

Vaan entä jos mies joutuukin taas matkatöihin. Sellaisiin työmaihin voi olla mahdollisuus taas syksyllä. Niille ei voi sanoa ei, ei edes perheen nimissä. Jos olen silloin töissä, olen pulassa. No eipä meidän lapset harrastele sitten muutenkaan mitään töihin mentyäni. Olen 3-4 päivänä viikossa kotona vasta viideltä tai sen jälkeen, kuten mieskin. Kaikki harrastukset alkavat aiemmin. Ei ole sitten omiakaan harrastuksia. Hyvä jos ehtii kotityöt tehdä ennen lasten nukkumaanmenoa.

Jos jään kotiin, on kiristettävä vyötä. Ainut tienavaa perheessämme on silloin mieheni. Pärjäämmekö edelleen vain yhden ihmisen palkalla? Lapsilisää tulee vielä vuosi neljästä lapsesta, sitten tippuu ne minunkin huippuansioni. Lasten kulut kasvavat koko ajan. No heidän vaatteensa voisi ostaa edullisemmin tai osan kierrättää tehokkaammin. Vaan onko liika kiristämien jo liikaa? Elämästä pitäisi nauttia, myös kauniiden ja toimivien vaatteiden kanssa. Siirrämmekö taas remontteja hamaan tulevaisuuteen?

Monia asioita pohdittavana. Kerran jo teimme päätöksen, mutta nyt se menikin uusiksi. Kerron myöhemmin mistä minut elokuussa tavoittaa, töistä, kotoa, vai mistä se oli.